• Itärajan tuntumassa on pieni mutta pippurinen lukio – tarjolla kokkausta ja käräjäoikeutta

    Rautjärven lukio on kääntänyt pienuuden edukseen. Kansainvälisyyskurssit ja erikoistuminen oikeustieteeseen tekevät koulusta nuorille houkuttelevan vaihtoehdon.
    Tilaajalle
    Rautjärven lukiossa on noin 45 opiskelijaa. Vasemmalla rehtori Janne Hirvonen, apulaisrehtori Antti Tullinen, 1. luokan opiskelijat Tinja Huikko ja Veera Tuunanen, sekä 2-luokkalaiset Veeti Torkkeli ja Miia Ruhanen. Oikealla opettajaharjoittelija Ami Häkkinen, joka on itsekin käynyt Rautjärven lukion.
    Rautjärven lukiossa on noin 45 opiskelijaa. Vasemmalla rehtori Janne Hirvonen, apulaisrehtori Antti Tullinen, 1. luokan opiskelijat Tinja Huikko ja Veera Tuunanen, sekä 2-luokkalaiset Veeti Torkkeli ja Miia Ruhanen. Oikealla opettajaharjoittelija Ami Häkkinen, joka on itsekin käynyt Rautjärven lukion.  Kuva: Terhi Torikka
    Koti|Koulutus
    22.2.202612:46
    Terhi Torikka
    Rautjärvi

    Taistelu olemassa olosta on herättänyt monet pienistä lukioista erikoistumaan. Rautjärven lukio Etelä-Karjalassa, Suomen itärajalla, on jo pidempään rikastanut kurssitarjontaa esimerkiksi retkeily- ja kansainvälisyyskursseilla.

    Retkeilykurssilla pääsee muun muassa vaeltamaan ja nauttimaan lähiluonnosta. Englanninkielinen kokkauskurssi tukee itsenäistä asumista. Kansainvälisyyskurssilla opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat matkan Eurooppaan.

    ”Pääsin kurssin kautta ensimmäisen kerran pidemmälle ulkomaan matkalle Milanoon, mikä oli ihan mahtavaa ja jätti hyvät muistot”, kertoo toisen vuoden opiskelija Miia Ruhanen.

    Rehtori Janne Hirvonen kertoo, että kunnassa on vahva tahto oman lukion säilyttämiseen.
    Rehtori Janne Hirvonen kertoo, että kunnassa on vahva tahto oman lukion säilyttämiseen.  Kuva: Terhi Torikka

    Kansainvälisyyttä lukioon tuovat myös ulkomaalaiset opiskelijat, joita Rautjärvelle on tullut useita yrittäjä Peter Vesterbackan yhtiön kautta. Yritys on tuonut opiskelijoita yli sataan suomalaiseen lukioon.

    Toimintaa uhkaavat hallituksen kaavailemat lukukausimaksut ensi syksystä lähtien.

    ”Meille on näillä näkymin tulossa pari opiskelijaa vielä kevään aikana”, kertoo rehtori Janne Hirvonen.

    Ulkomaalaislähtöisiä on nyt noin kolmannes opiskelijoista. Heistä muutama on kuntaan tulleita pakolaisia Kongosta.

    Miia Ruhanen (vas.), Veeti Torkkeli, Veera Tuunanen ja Tinja Huikko ovat tyytyväisiä Rautjärven lukion pieniin opetusryhmiin.
    Miia Ruhanen (vas.), Veeti Torkkeli, Veera Tuunanen ja Tinja Huikko ovat tyytyväisiä Rautjärven lukion pieniin opetusryhmiin.  Kuva: Terhi Torikka

    Lukiossa on 25 aloituspaikkaa, joista 12 täyttyi viime syksynä. Edellisenä aloitti noin 20 opiskelijaa.

    Uusia tulijoita lukioon houkutellaan ensi syksyn hakuun oikeustieteellisiin opintoihin valmentavalla linjalla, jonne on kymmenen aloituspaikkaa. Ulkopaikkakuntalaisille täkynä toimii myös maksuton asuminen.

    Erikoistumisen lähtökohtana olivat opettajakunnan omat vahvuudet sekä se, että vastaavaa ei tiettävästi ole muualla Suomessa.

    Linjalla tarjotaan muun muassa akateemista kirjoittamista, valintakoevalmennusta, vierailuja käräjäoikeuteen, vankilaan ja kunnallishallintoon sekä laajoja kieliopintoja. Vaihtelua kokonaisuuteen tuo esimerkiksi rikoslaboratorio, jota organisoi kemian opettaja.

    ”Opettajat lähtivät innolla ideoimaan sisältöä, ja saimme aikaan tasapainoisen paketin”, kertoo apulaisrehtori Antti Tullinen.

    ”Pääsin kurssin kautta ensimmäisen kerran pidemmälle ulkomaan matkalle Milanoon, mikä oli ihan mahtavaa ja jätti hyvät muistot.”

    Miia Ruhanen

    Myös opiskelijoiden vastaanotto erikoislinjalle on ollut positiivinen.

    ”Ihan mahtava lisäys”, toteaa toisen vuoden opiskelija Veeti Torkkeli.

    Hän tähtää oikeustieteelliseen, ja toivoo ehtivänsä valita jonkin kursseista, vaikka kirjoittaa ylioppilaaksi ensi vuonna.

    ”Toivottavasti tämä tuo lisähuomiota sen muun lisäksi, mitä täällä tarjotaan”, Ruhanen sanoo.

    Heistä kummallekin nykyinen lukio oli selkeä valinta, koska se on lähellä.

    ”Lisäksi jo peruskoulusta asti oli kokemus hyvästä opetuksen laadusta”, Torkkeli kiittelee.

    Samassa koulukeskuksessa opiskelee lapsia ekaluokkalaisista lähtien.

    Pienen lukion selkeitä etuja ovat pienet ryhmät ja yksilöllinen opetus. Viime kevään vertailussa lukio oli maakunnan paras.

    Kunnassa on vahva tahto oman lukion säilyttämiseen. Myös perusopetus hyötyy pätevistä aineenopettajista samalla, rehtori Hirvonen toteaa.

    ”Myös siitä on etua, että samat opettajat tuntevat peruskoulun opetussisällön sekä sen, mitä lukiossa vaaditaan”, opinto-ohjaaja Carita Kanes lisää.

    Opettajaharjoittelija Ami Häkkinen kertoo huomanneensa, että opiskelijat oppii pienessä koulussa tuntemaan paremmin, jolloin heidät voi ottaa myös opetuksessa paremmin huomioon.

    Lisää aiheesta
    • Uzbekistanilaiset Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov muuttivat Rautjärvelle Etelä-Karjalaan tekemään lukio-opintoja viime syksynä. Kuumasta maasta muuttaneet pojat ihailevat Suomen lumisen talven kauneutta.

      Koulutus | ”Tiesimme Suomesta vain jalkapallojoukkueen” – Mahdollisuus opiskella eurooppalaisessa lukiossa tuntui uzbekistanilaisnuorista ensin epätodelliselta

    • ”Moni tulija haluaisi lukion jälkeen armeijaan, mutta ei pääse, koska ei ole vielä Suomen kansalaisuutta”, Peter Vesterbacka sanoo.

      Koulutus | Pieniä lukioita uhkaa oppilaskato, jos lakimuutos menee läpi – ”Ihan hullua”, sanoo lukiolaisia Suomeen tuonut Peter Vesterbacka

      Tilaajalle
    • Sysmän lukion 46 opiskelijasta tällä hetkellä 12 on kotoisin Aasiasta. He ovat tärkeitä lukion jatkumiselle.

      Koulutus | Lukiokatoa ei voi estää, sanoo ministeriö – lapset vähenevät ja ulkomaalaisilta opiskelijoilta peritään pian maksu

      Tilaajalle
    • Sysmän lukiossa opiskelevat vietnamilaiset Lucy (vas.), Nancy, Chloe, Winki, Aurora ja Lucy ja Susi sekä takarivin sysmäläinen Leo Apilainen.

      Koulutus | Pieni lukio on tyytyväinen ulkomaalaisiin opiskelijoihin – ”Olisimme menneet nurin ilman heitä”

      Tilaajalle
    • Rehtori Anett Blom (vas.) ja tuore ylioppilas Netta Mutila nostavat opiskeluympäristön miellyttävyyden ja lukion yhteisöllisyyden osasyiksi Nousiaisten lukion hyvään suoritukseen. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO.

      Koulutus | Tässä ovat Suomen parhaat lukiot: Kärkipaikat menivät Varsinais-Suomeen, maakunnissa pärjättiin hyvin

    • Ratsastuslinjaa käyvät lukiolaiset suorittavat osan lukion opintopisteistä tallilla. Kuva Ruoveden ratsutallilta

      Ratsastus | Ratsastuslukiot vetävät opiskelijoita Suomen eri kolkilta – ”En tiedä olisiko meillä lukiota ilman ratsastuslinjaa”

    • Turun yliopistolta saaduilla banaanikärpäsillä on tarkoitus tehdä risteystyskokeita. Purkkeja pitelemässä toista vuotta Ruoveden lukiossa opiskelevat Maria Pulli (vas.), Pihla Manninen ja Fanny Mattila.

      Koulutus | Peuranpää pakkasessa ja banaanikärpäsiä purkissa – lukion eläinlääketieteen linja tutustuttaa alan koko kirjoon

    Artikkelin aiheet
    Rautjärven lukio
    oikeustiede
    kansainvälisyys
    Etelä-Karjala
    pieni lukio
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle