Rakennusluvilla on hintansa, joten lupavapaus vähentää myös kustannuksia mutta pienentää toisaalta kuntien tuloja. Kuva: Jarkko Sirkiä
MT-kysely: Näin moni suomalainen aikoo vuoden sisällä rakentaa alle 30-neliöisen piharakennuksen, johon ei tarvita enää lupaa
Muun muassa tulotaso ja lasten lukumäärä tuntuvat olevan yhteydessä siihen, ketkä kaikki aikovat seuraavan vuoden aikana rakentaa pienen piharakennuksen.Tilaajalle
Erityisesti aittojen suosio on kasvanut suuresti tänä kesänä, mutta aina niille on ollut oma käyttäjäkuntansa. Kuva: Keijo LehtimäkiMoni erityisesti maaseudulla aikoo tarttua vuoden sisällä vasaraan ja nauloihin ja ryhtyä rakentamaan alle 30-neliöistä rakennusta – tai tilata sellaisen pihamaalle.
MT:n teettämästä kyselystä selviää, että pienen piharakennuksen, kuten saunan tai varaston, aikoo rakentaa peräti 29 prosenttia maaseutumaisissa kunnissa ja 21 prosenttia taajaan asutuissa kunnissa asuvista.
Taustalla on vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakentamislaki, joka sallii alle 30-neliöisen rakentamisen ilman lupaa – toki rakennusoikeuden rajoissa ja kunnan rakennussääntöä noudattaen.
Kaupungeissa rakentamisen mahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin maalla, mutta silti koko Suomen mitassakin 14 prosenttia yli aikoo rakentaa luvista vapaan pienrakennuksen vuoden sisään. Heistä 17 prosenttia on miehiä ja 11 prosenttia naisia.
Kysely tehtiin täysi-ikäisille eli yli 18-vuotiaille. Suurin rakentamisinto on odotetusti 30–64-vuotiailla.
Onko sitten 14 prosenttia aikuisväestöstä paljon vai vähän? Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa 1 026 192 alle 18-vuotiasta. Maamme asukasmäärä oli noin 5,6 miljoonaa, joten jäljelle jää 4,6 miljoonaa aikuista.
14 prosenttia tästä määrästä on 644 000 ihmistä. Jos edes joka kymmenes päättäisi toteuttaa rakentamisaikeen, puhutaan jo erittäin suuresta määrästä.
Intoa tuntuu olevan erityisen Uudellamaalla sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa – viimeksi mainitulla alueella jopa 19 prosentilla.
Pääkaupunkiseudulla rakennusaikeita on kahdeksalla prosentilla, mikä on kerrostalovaltaisessa ympäristössä paljon. Asiaa selittänee osaltaan mökkeily, sillä monella kaupunkiasukkaalla on kakkoskoti maalla ja tahtoa tehdä sinne saunoja ja vierasmajoja.
Suomen Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen ilahtuu kyselyn tuloksista ja toivoo, että into pienten rakennusten tekemiseen vetäisi rakentamisen sektoria laajemminkin nousuun.
Hänen mukaansa maaseudulla autoillessaan ei voi olla huomaamatta suomalaisten kiinnostusta piharakennuksiin.
”Suomalaisen perimässä on syvällä, että vasara ja naulat pysyvät käsissä. Autotallien, piharakennusten ja halkoliitereiden tekeminen sekä niissä puuhastelu ovat monelle jopa terapiaa.”
Piharakennuksia nikkaroivat monet itse, kun taas asuinrakennusten tekeminen on siirtynyt yhä enemmän ammattilaisten käsiin.
Suomalaisten perimässä on syvällä, että vasara ja naulat pysyvät käsissä.
Romppaisen mukaan kasvanut into pieniin piharakennuksiin näkyy selvästi esimerkiksi tori.fi:ssä, jota hän seuraa aktiivisesti.
”Viime syksynä siellä oli myynnissä noin 90 hirsikehikkoa, kun juuri nyt niitä näyttää olevan 149. Niitä ei kaupattaisi ilman kysyntää.”
Rautakaupat ovat nekin viestineet, että etenkin aittojen suosio on tänä kesänä ollut hurjassa kasvussa.
Osa talotehtaista on onnistuneesti reagoinut alle 30-neliöisten rakennusten buumiin. Esimerkiksi vapaa-ajan asuntoihin keskittyvä Salvos on uudistanut mallistoaan uuden rakentamislain innoittamana ja saanut kasvua aikaan.
Alle 30-neliöisten piharakennusten määrä on vain noin prosentti uusien rakennusten kokonaistilavuudesta ja vain viidennes muiden, eli piha- ja saunarakennustenkin luokassa. Silti rakennuslupien määrästä niiden osuus oli Tilastokeskuksen arvion mukaan ennen uutta rakentamislakia noin 30 prosenttia, toki kunnasta riippuen.
Uudistus vähentää tuntuvasti rakennusvalvonnan työmäärää, koska lupahakemuksia tulee kuntiin nyt vähemmän. Kääntöpuoli on, että jokainen luvasta vapautunut rakennus olisi tuonut kunnan kirstuun joitain satasia.
Vaikea kuitenkin ennustaa tarkasti, paljonko rakentamislupia jää hakematta uuden lain vuoksi. Yleensä ihmiset rakentavat kuitenkin vain hyvästä syystä, joten pienrakennusten buumi voi olla patoutunutta tarvetta ja tasoittua lähivuosina.
Vanhoja kehikoita on tarjolla nyt runsaasti muun muassa nettien myyntipalstoilla. Kuva: Harri MäenpääMT-kyselyn mukaan todennäkösimmin alle 30-neliöisen piharakennuksen rakentaa tai tilaa maaseutumaisessa kunnassa asuva mieshenkilö, joka on melko hyväpalkkainen työntekijä, yrittäjä tai johtavassa asemassa oleva. Koulutustausta voi olla mikä vain.
Kiinnostus rakentamiseen kasvaa selvästi, jos vuositulot ylittävät 50 000 euroa.
Useimmiten tuleva rakentaja äänestää vaaleissa perussuomalaisia, keskustaa, RKP:tä tai kristillisdemokraatteja.
Lapsien määrän kasvaessa lisääntyy into rakentamiseen. Syykin on ilmeinen. Alle 30-neliöinen rakennus tarjoaa mökeillä isolle perheelle enemmän väljyyttä ja ehkäpä saman tekee minitalo omakotitalon pihamaalla.
Pientaloissa lupavapauden raja kulkee neliöiden lisäksi tulisijan tyypissä. Takka tai kamiina sallitaan, mutta jo hella osoittaa vakituisempaa asumista ja edellyttää aina rakentamislupaa.
Kyselyn toteutti Kantar Agri. Siihen vastasi tuhat suomalaista 8.-13. elokuuta. Tulos on painotettu edustamaan Manner-Suomen aikuisväestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
