Kiinteistönvälittäjä Petri Nisula (vas.) ja Jussi Ylirinne esittelevät Kauhavalla myynnissä olevaa taloa. Kuva: Johannes Tervo
Omakotitalo myytiin sadalla tonnilla, vaikka sen arvo oli moninkertainen ‒ maaseudulla talon voi saada pilkkahinnalla
Selvitimme, minkälaisia omakotitaloja maaseudulta voi saada ostettua noin 100 000 eurolla.Tilaajalle
Kuva: Timo FilpusKauhavan Ylihärmässä tien vieressä seisoo kyltti, jossa lukee pohjalaisittain ”myyrään talo”. Talon pihalla seisovat kiinteistönvälittäjä Petri Nisula ja asunnon omistaja Jussi Ylirinne. He esittelevät myynnissä olevan pytingin, jonka pyyntihinta on 109 000 euroa.
Tämä vastaa likimain hintaluokkaa, joka on tässä jutussa kipurajana. Selvitämme, minkälaisia taloja sadalla tuhannella eurolla löytyy eri puolilta Suomen maaseutua.
Ylihärmäläisen talon omistaja, eläkepäiviään viettävä Ylirinne on ammatiltaan timpuri. Hän on itse rakentanut talon vuonna 1985. Tontilla sijaitsevat muutkin rakennukset ovat Ylirinteen käsialaa.
”Puut rakennukseen on hakattu pystymetsästä kymmenen kilometrin päästä ja 512 Valmetilla tänne tuotu. Kyllä siitä ihan ylpeä voi olla, että on pohjasta asti pystynyt tämän tekemään kolmekymppisenä miehenä”, Ylirinne sanoo.
Puurakenteisessa yksikerroksisessa päärakennuksessa neliöitä on 134. Ryhdikkään näköinen talo on melkein alkuperäisessä kuosissaan, eli peruskorjauksia siihen ei ole tehty. Kuntotarkastusta talosta ei myöskään ole.
”Myyntiajat voivat olla täällä niin pitkiä, että kuntotarkastukset käyvät vanhoiksi eivätkä pankit niitä huoli. Siksi tarkastukset tehdään ennen kauppoja”, kiinteistönvälittäjä Nisula sanoo.
Talo on rakennettu yhtenäiselle betonilaatalle, jonka päälle on tehty puukoolaukset. Näiden päällä parkettilattia makaa. Talossa on alkuperäinen peltikatto.
Asumuksessa on sähkölämmitys. Sisältä löytyvät lisäksi hella ja takka. Katolla paistattelevat viiden kilowatin aurinkopaneelit. Ylirinne kertoo sähkön kulutuksen olleen viime vuonna 8 900 kilowattituntia.
Tontin pinta-ala on 6 180 neliömetriä, ja sen reunaa myöten kulkee pieni joen uoma. Tontilta löytyy päärakennuksen lisäksi autokatos, korkeampi traktoritalli, lämmitettävä paja, kesäkeittiö ja leikkimökki.
”Hintaluokka on tippunut viimeisen viiden vuoden aikana valtavasti. Aikaisemmin 100 000 euron kohteet tuppaavat olemaan nyt 60 000 euron kohteita.”
”Jos tämä kokonaisuus sijaitsisi Seinäjoella tai Vaasassa, niin voisi melkeinpä tuplata hinnan”, Nisula sanoo.
Nisula on toiminut yksityisenä yrittäjänä kiinteistövälityksessä Kauhavalla kymmenkunta vuotta. Tuona aikana asuntomarkkinat ovat ehtineet muuttua paljon.
”Hintaluokka on tippunut viimeisen viiden vuoden aikana valtavasti. Aikaisemmin 100 000 euron kohteet tuppaavat olemaan nyt 60 000 euron kohteita.”
Muuttotappiokunnan asuntokauppaa kokonaisuudessaan Nisula kuvaa haastavaksi.
Kohteesta löytyy paljon säilytys- ja puuhatilaa. Tähän talliin mahtuisi hyvin esimerkiksi traktori tai vene. Kuva: Johannes Tervo”Valitettava tosiasia on, että nuoret katoavat ja ostajia on vähemmän. Lainan saanti on myös vaikeampaa kuin ennen.”
Täysin toivottomana Nisula ei kuitenkaan tilannetta pidä. Uudemmat talot voivat joskus mennä kaupaksi hyvinkin nopeasti.
"Perikunnat kun yrittävät myydä sivukylillä rintamiestaloa, niin se on haasteellisempaa. Eivät ne maksakaan paljoa, mutta eivät ne nyt kovassa huudossakaan ole.”
Joskus ongelma voi olla myös siinä, että talosta luopuva ei pysty hyväksymään markkinahintaa.
”Kun kyseessä on oma synnyinkoti, tunnearvoa voi olla monesti liikaa. Ostaja ei kuitenkaan maksa siitä penniäkään.”
Ylirinteen talossa on kotoisa ja siisti tunnelma. Kuva: Johannes TervoKun katsoo omakotitalojen myynti-ilmoituksia Suomen maaseutukunnissa, tulee ilmeiseksi, kuinka hinta kulkee käsi kädessä rakennusvuoden kanssa.
1970-luvun asuntojen markkina vaikuttaa kaikista heikoimmalta. Pyyntihinnat voivat olla muutamia kymppitonneja. Tiedostaen aikakauden ongelmalliset rakennusratkaisut, suuri osa kohteista on sellaisia, ettei niiden remontoinnissa ole mieltä.
Tätä vanhempia peruskorjattuja hirsitaloja sekä rintamamiestaloja löytyy paljon sadantuhannen hintahaarukassa. 1980- ja 1990-luvun rakennuksia löytyy myös paljon.
Sen sijaan 2000-luvulla rakennettuja sadan tonnin kämppiä ei tahdo löytyä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksi niistä löytyy Etelä-Savosta.
”Kahden käden sormilla voi laskea tapaukset, joissa olen joutunut sanomaan myyjälle, että nyt laitoit liian halvan hinnan.”
Savonlinnan Savonrannan kylästä myydään vuonna 2006 valmistunutta 134 neliön tiiliverhoiltua taloa, jonka runko on puusta.
Asunnosta löytyy sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu, takkaleivinuuni, sähkösauna, parkettilattia ja lasiterassi. Puolen hehtaarin tontilla on lisäksi 77 neliön varastorakennus, jossa on autokatos.
Kuvat antavat kohteensa hintaan suhteutettuna erinomaisen vaikutelman.
Vuonna 2006 valmistuneesta talosta on tullut Reijo Rautiaisen mukaan jo useampia kyselyitä. Kuva: Reijo RautiainenAsuntoa myyvän kiinteistönvälittäjä Reijo Rautiaisen mukaan pari viikkoa myynnissä ollut talo on hyvässä kunnossa.
”Lähtökohtaisesti tämän ikäisessä talossa ei pitäisi mitään ongelmia olla. Se on tehty 2000-luvun määräysten mukaisesti. Ei ole riskirakenteita. Kuntotarkastus tehdään tarvittaessa, kun ostaja löytyy”, Rautiainen sanoo.
Edessä pitäisi olla asumista useampi vuosikymmen ilman huolia suuremmista remonteista. Uuden talon rakentamiseen verrattuna asuminen on halpaa.
”Ei ole järkeä ruveta rakentamaan tyhjälle tontille täällä päin. Siinä menee helposti 400 000 euroa.”
Rautiainen ei näe alueensa asuntomarkkinoita täysin toivottomina. Välittäjän mukaan omakotitaloja saadaan myytyä, kun hinta on kohdillaan.
”Aika usein on vain ongelmana, että myyjä ei tahdo hyväksyä realistista hintaa. Olen satoja kohteita välittänyt. Kahden käden sormilla voi laskea tapaukset, joissa olen joutunut sanomaan myyjälle, että nyt laitoit liian halvan hinnan”, Rautiainen kertoo.
Varsinais-Suomessa hintataso on taas selkeästi Etelä-Savoa korkeampi. Sadalla tonnilla saa ainoastaan ennen 1990-lukua rakennettuja taloja. Vanhoja hirsitaloja mahtuu kyseiseen hintahaarukkaan useampia.
Yksi tällainen löytyy Loimaan Alastarolta. Jos talo on pysynyt pystyssä yli sata vuotta, voisi ajatella sen alkuperäisten rakennusratkaisujen osoittaneen toimivuutensa.
Alastarossa sijaitseva hirsitalo on alkujaan toiminut puuverstaana. Pyyntihinta kohteelle on 98 000 euroa. Kuva: Heli HaarteelaTalo on rakennettu rinteeseen kallion päälle. Talon toisessa päädyssä on ryömintätila, mutta kysymyksiä herättää talon toinen pääty, joka makaa betonilaatalla.
Asuntoa myyvän kiinteistövälittäjä Heli Haarteelan mukaan talon betonilaattanen pääty on muutettu saunatilaksi 1950-luvulla.
Vanhoista hirsitaloista ei pysty ilmoituksien perusteella suuria päätelmiä tekemään. Remontoivaa tämän hintaisissa kohteissa on aina.
Haartelan mukaan vanhempien talojen hinnat ovat tulleet alas Varsinais-Suomen maaseudulla
”Ikärasismi on aika kovaa. 2000-luvun asunnot ovat pitäneet pintansa ja jotenkin myös 1990-luvun talot”, Haarteela sanoo
”1990-luvun taloissa alapohjarakenteet olivat jo paremmat. Siksi 1990-luku on eräänlainen vedenjakaja ja se näkyy korkeampana hintana”, hän jatkaa
Haarteelan mukaan vaikeiten myytäviä kohteita ovat 1970-luvulla rakennetut talot.
”Ihmiset kysyvät jo puhelimessa, että onko valesokkeli. Osa sanoo sitten heti, että ei olla kiinnostuneita.”
Satakunnan asuntomarkkinoista paljon kertoo eräs talo, johon toimittaja kävi itse tutustumassa viime joulukuussa. Kohde sijaitsee Merikarvialla 45 minuutin ajomatkan päässä Porin keskustasta. Merenrantaan matkaa on muutama sata metriä.
126-neliöinen kaksikerroksinen vuonna 2016 valmistunut rakennus on Jukkatalon puinen pakettitalo. Asunnossa on takka, sauna, poistoilmalämpöpumppu, sähköpatterit sekä vesikiertoinen lattialämmitys.
Perustukset ovat betonia ja päällä peltikatto, eli siis täysin tavanomainen nykyaikainen pakettitalo.
Pihalla seisoo lämmitettävä, pinta-alaltaan saman kokoinen talousrakennus. Sen sisältä löytyvät uudet elintarviketilat kylmiöineen ja tasoineen, korkea autotalli ja tilava toimistohuone.
Merikarvialla sijaitseva vuonna 2016 valmistunut talo huutokaupattiin hintaan 108 500 euroa. Kuvakaappaus sivulta huutokaupat.fi. Kuva: Jussi VehkalaAsuntonäytön aikaan joulukuussa hintapyyntö kohteelle oli 198 000 euroa. Kiinteistöä oli myyty pidemmän aikaa ja hinta tippunut alas kahdestasadasta ja puolesta tuhannesta.
Asunnolle ei löytynyt ostajaa. Se meni pakkohuutokaupattavaksi helmikuussa. Viimeinen huuto oli 108 500 euroa. Ulosottolaitoksesta varmistettiin MT:lle, että asunto oli myyty tällä hinnalla.
Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Mikko Juva arvelee, että kiinteistön rakentamiskustannukset ovat voineet olla helposti yli 400 000 euroa.
”Kyllä vastaavia tapauksia on tullut vastaan. Tämä on asunnon myyjälle tietysti todella ikävää”, Juva kommentoi.
Uudelle omistajalle tiedossa on kuitenkin huoletonta asumista 2050-luvulle. Tämän halvemmaksi uudessa omakotitalossa asuminen ei voi juuri käydä.
”Jos tällaisen asunnon hankkii vain elämistä varten, sijainti sopii töiden ja muun elämän puolesta, niin käyttöarvohan on todella suuri”, Juva toteaa.
”Kun ollaan kaava-alueen ulkopuolella, ja asunnolla on korjaustarpeita, niin rahoitusmahdollisuudet ovat todella heikot. Ostohalua olisi monella, mutta pankkien rahoituspäätöksiä ei pysty enää ennakoimaan.”
Uudenmaan asuntomarkkinoita pidetään yleensä kalliina. Pääkaupunkiseudun vetovoima ei kuitenkaan yllä maakunnan joka kolkkaan, ja hintavaihtelua on paljon.
Pääosin Itä- ja Keski-Uudellamaalla toimivan kiinteistönvälittäjä Karri Ollilan mukaan etäisyys Helsingistä on määräävä tekijä hinnassa.
Hänen mukaansa esimerkiksi Askolan alueelta voi saada sadallatuhannella 2000-luvulla peruskorjatun rintamamiestalon, joka on heti asuttavissa. Askolasta Helsinkiin on noin reilun tunnin ajomatka.
Sen sijaan lähempänä Helsinkiä, Vihdissä tai Nurmijärvellä, vastaavan asunnon hinta voi olla korkeampi.
Ollilan mukaan asuntokauppaa Uudenmaan maaseudullakin on alkanut hankaloittaa pankkien nuivempi suhtautuminen lainan antamiseen muuttotappiokunnissa kuten Askolassa.
”Kun ollaan kaava-alueen ulkopuolella, ja asunnolla on korjaustarpeita, niin rahoitusmahdollisuudet ovat todella heikot. Ostohalua olisi monella, mutta pankkien rahoituspäätöksiä ei pysty enää ennakoimaan”, Ollila sanoo.
Lappi erottuu muista maakunnista, kun katsotaan maaseudulla sijaitsevia kiinteistöjä. 90 000–110 000 euron hintahaarukkaan mahtuvia taloja löytyy vain vajaa kolmekymmentä Etuovi- ja Oikotie-myyntisivuilta.
Näistäkin suurin osa sijaitsee taajamissa Torniossa ja Rovaniemellä.
Kittilässä ja sen lähialueilla toimiva kiinteistönvälittäjä Sofia Lehtonen tuntee asian. Hän ei muista viimeisen vuoden ajalta sadalla tuhannella myyntiin tullutta omakotitaloa.
”Vanhoja taloja ei tule paljoa myyntiin koko Lapissa. Edulliset ja hyväkuntoiset lähialueen asunnot ovat kysyttyjä kylläkin. Ei niitä ole määräänsä enempää, ja jos niissä asutaan, ei niitä olla myymässä. Mihin ihmiset täällä muuttaisivat, jos he laittaisivat asuntonsa myyntiin?” kiinteistönvälittäjä pohtii.
Lehtosen mukaan sijainti vaikuttaa hintaan ja myydyksi tulemiseen paljon Lapissakin. Laskettelukeskusten ja kaivosten läheltä talot löytävät ostajan. Kittilässä sijaitsee Levin laskettelukeskus.
”Jos Kittilässä tulee asunto myyntiin kirkonkylältä, niin kyllä se aina kaupaksi käy. 1980-luvulla rakennettu talo alkuperäisessään kuosissaan on täällä sen satatonnia. Siihen vielä remontit päälle”
- Osaston luetuimmat
