• MT 100 vuotta sitten: Suomi tuo silliä Norjasta, mutta norjalaiset eivät päästä suomalaista lihaa maahan

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 8.11.1924 myös tilanteesta, jossa puuhun kiivennyt metsästäjä melkein kuoli toisen metsästäjän luodista.
    Lihan vientiä Norjaan arvosteltiin kriittiseen sävyyn MT:ssä.
    Lihan vientiä Norjaan arvosteltiin kriittiseen sävyyn MT:ssä. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    9.11.202406:00
    Tuovi Mäkipere

    Lihan vienti Norjaan.

    Epäoikeutetusta estämismenettelystä tehtävä loppu.

    Jo aikaisemmin olemme kirjoittaneet samaten kuin Maataloustuottajain Keskusliittokin asianomaisiin paikkoihin osoittamissaan kirjelmissä huomauttanut siitä epäoikeutetusta menettelystä, jota Norjan taholta harjoitetaan Suomea kohtaan estämällä kaikki lihan vienti meidän maastamme sinne. […]

    Meidän nähdäksemme ei Norjalla pitäisi olla mitään tosiasiallisia syitä estää suomalaista lihaa viemästä sinne. Onhan jo aikaisempien esitysten yhteydessä sitovasti todistettu, että meidän maassamme ole pitkiin aikoihin esiintynyt lainkaan sellaisia karjatauteja, joiden vuoksi tällaista kieltoa olisi ylläpidettävä. Meillä on myöskin sekä Torniossa, josta voitaisiin viedä lihaa Keski-Norjaan, että Turussa, mistä vienti Etelä-Norjaan Tukholman kautta transitona kävisi mukavasti päinsä, täysin ajanmukaiset teurastuslaitokset, joten pätevää syytä viennin estämiselle tässäkään suhteessa ei ole olemassa. […]

    Kun Suomen taholta ei ole asetettu minkäänlaisia vaikeuksia sillin tuonnille tänne, vaikka siihen saattaisi olla todellista aihettakin nimenomaan oman maamme kalastuksen tuotteiden menekin kannalta, mutta Norja sitävastoin jatkuvasti sovelluttaa meihin nähden puheenaolevaa vieroksumismenetelmäänsä, on nähdäksemme tässä asia, joka vaatii viranomaistemme puolelta tinkimättömiä toimenpiteitä. […]

    Lehdessä ilmoitettiin lisätienestistä aikakauslehtien myymisestä kiinnostuneille.
    Lehdessä ilmoitettiin lisätienestistä aikakauslehtien myymisestä kiinnostuneille. Kuva: Kansallisarkisto

    Metsämies ampunut erehdyksessä ihmistä puuhun.

    Pyhäinmiesten päivänä viime sunnuntaina, oli nuorukainen Tauno Olkkonen mennyt metsästämään Kiteen Niinikummussa olevan kunnan tilan metsään. Hän oli ampunut oravan, mutta kun se ei itsestään pudonnut maahan, niin hän nousi puuhun sitä ottamaan. Silloin saapui paikalle toinen metsämies Simo Viikki ja ampui puuhun huomaamatta, että siellä olikin ihminen. Onneksi laukaus ei kuitenkaan vioittanut hengenvaarallisesti eikä puussa olija muutenkaan hätääntynyt, vaan laskeutui kaikessa rauhassa alas.

    Koirat lammasjahdissa.

    Savitaipaleen Pylkönniemellä ovat koirat raadelleet taloll. Joonas Pylkön kahta lammasta. Toinen oli tapettu ja osaksi syötykin ja toinen revitty henkihieveriin. Koirat omistaa työnjohtaja Abel Tavast.

    Emäntäkurssin vaatimuksena oli muun muassa papin- ja lääkärintodistus.
    Emäntäkurssin vaatimuksena oli muun muassa papin- ja lääkärintodistus. Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Kannan vaihteluun ovat vaikuttaneet paljon kanta-arviot, joiden tekeminen on haastavaa, sillä hirven lisääntymisvauhti on nopea.

      Erä | Tiesitkö, että tasan sata vuotta sitten hirviä oli Suomessa jäljellä vain muutama yksilö

      Tilaajalle
    • Hirvijahti on mitä suurimmassa määrin myös sosiaalinen tapahtuma.

      Erä | Odotin hirvisonnia aamuvarhaisesta asti turhaan, mutta silti päivä oli antoisa

    • Matti Ruuskalle suomalainen sillinjalostus on ­elämäntehtävä. Entsyymikypsytys tynnyreissä antaa sillille sen pyöreän maun.

      Elintarviketeollisuus | Kotimaassa jalostettu silli on harvinaisuus – ”Jos Suomessa sillitehdas jossain pitää olla, niin täällä”

      Tilaajalle
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää