Liikunta helpottaa masennusta, ja nyt tiedämme miksi

Vuoden pimeimmät ajat ovat käsillä ja jouluvalojen lisäksi syttyy monessa asumuksessa myös kirkasvalolamppu karkottamaan kaamosmasennusta.

Depressio, masennuksen fiinimpi termi, on mielenterveyden häiriö, josta Terveyskirjaston mukaan kärsii kuusi prosenttia meistä suomalaisista.

Lääkehoidon lisäksi masennusta helpottaa todistetusti liikunta. Äskettäin ilmestynyt katsaus keräsi tutkimustietoa mekanismeista, joilla liikunta voi masennukseen vaikuttaa.

Käytyään läpi tutkimukset liikunnan tehosta masennukseen Lontoon University Collegen tutkimusryhmä päätyy esittämään selityksensä. Sen mukaan liikunta vähentää masennuksen taustalla olevaa tulehdusta ja parantaa dopamiinin toimintaa.

Dopamiini on mielihyvän kokemuksia aiheuttava aivojen välittäjäaine. Näin liikunta vähentää anhedoniaa ja parantaa motivaatiota. Termi anhedonia viittaa kyvyttömyyteen tuntea mielihyvää asioista, jotka sitä yleensä tuottavat.

Mielentilaa kuvaa hyvin Turun yliopiston entisen rehtorin Tauno Nurmelan siteeraus äidiltään: ”Mikkää ei oo mittää, jos ei mittää minnää piä”.

Liikunta lisää myös aivojen muuntautumiskykyä ja vähentää oksidatiivista stressiä eli vapaiden radikaalien ja antioksidanttien epätasapainoa. Lisäksi se vaikuttaa muihinkin aivojen välittäjäaineisiin kuin dopamiinin ja parantaa itsetuntoa.

Kuten usein tieteellisissä artikkeleissa tässäkin tekijät ehdottavat kontrolloituja jatkotutkimuksia esittämiensä mekanismien todistamiseksi. Nyt jo on vakuuttavaa näyttöä, että liikunta on yhtä tehokas masennuksen hoidossa kuin mielialalääkkeet.

Siksi pitäisi löytää menetelmät liikuntakynnyksen madaltamiseksi ja masentuneen saamiseksi liikkumaan vaikkapa henkilökohtaisella liikuntareseptillä.

Avainsana lienee motivaatio. Miten motivoida masentunut nousemaan sängyn pohjalta liikkumaan ja kokemaan sen vaikutuksia? Ja vieläpä toistamaan sen yhä uudestaan.

Siihen ei taida reseptikään riittää.

Lähde: Translational Psychiatry