• MT 100 vuotta sitten: Kesästä on tulossa makea – ainakin, jos mittarina pidetään sokerijuurikkaan viljelyalaa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 10.1.1925 myös Suomen ja Ruotsin välisistä neuvotteluista, joiden aiheena olivat porojen laidunalueet.
    MT:ssä uutisoitiin sokerijuurikkaan viljelyn lisääntymisestä.
    MT:ssä uutisoitiin sokerijuurikkaan viljelyn lisääntymisestä. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    12.1.202516:30
    Tuovi Mäkipere

    Sokerijuurikkaan viljelys. Tähän asti tehty viljelyssopimuksia 550 ha alasta.

    Sokerijuurikkaan viljelys tulee ensi kesänä huomattavasti lisäytymään entisestään. Maaseudun Tulevaisuuden saaman tiedon mukaan ovat sokerijuurikkaan viljelijät tehneet Salon Raakasokeritehtaan kanssa tähän mennessä sopimuksia jo 550 hehtaarin viljelysalasta.

    Näinä päivinä on H-G. Paloheimo Oy. Riihimäeltä tehnyt sopimuksen 40 hehtaarin laajuisesta sokerijuurikasviljelyksestä.

    Tämän yhteydessä mainittakoon, että raakasokeritehtaan toimitusjohtaja maisteri Lauri Loimaranta matkustaa piakkoin Tanskaan, tehdäkseen siellä työsopimuksia tottuneiden juurikasviljelysten hoitajien kanssa ensi kesää varten.

    Kuopioon haettiin konsulentteja siitoskarjatoimintaan ja jalostukseen.
    Kuopioon haettiin konsulentteja siitoskarjatoimintaan ja jalostukseen. Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Hinnoittelumallissa juurikkaalla on takuuhinta sekä lisäosa, joka on sidottu Sucros Groupin liiketulokseen.

      Maatalous | Kotimaiselle sokerille riittää kysyntää – Sucros solmii viljelysopimuksia vanhojen ja uusien tuottajien kanssa

    Suomen ja Ruotsin välinen poronlaidunneuvottelu.

    Suomen hallitus on päättänyt, että Suomi ottaa osaa neuvotteluihin, jotka koskevat erinäisiä poronlaidunkysymyksiä ja joihin neuvotteluihin Ruotsin hallitus on kutsunut Suomen. Neuvottelut alkavat t.k. 28 p:nä Helsingissä.

    Suomen valtuutetuiksi neuvotteluihin on määrätty puheenjohtajaksi ylijohtaja, fil. tri Östen Elfving ja toiseksi valtuutetuksi majuri, varat. Arthur Aspelin sekä asiantuntijaksi Enontekiön nimismies, varat, Ilmari ltkonen.

    Komitea on oikeutettu itse määräämään sihteerejä. Ruotsin valtuutettuina tulevat toimimaan maatalousdepartementin toimistopäällikkö, kanslianeuvos Lennart Berglöf ja Norrbottenin läänin lapinvouti John Olof Holm.

    Kipuun tarkoitettua lääkettä myytiin valmistenimellä Togal. Sen vaikuttavat aineet olivat parasetamoli ja asetyylisalisyylihappo.
    Kipuun tarkoitettua lääkettä myytiin valmistenimellä Togal. Sen vaikuttavat aineet olivat parasetamoli ja asetyylisalisyylihappo.  Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Kuusamolaisessa Oivangin paliskunnassa eroteltiin maanantaina teuraaksi meneviä ja säästettäviä poroja. Rokotetulle porolle tehtiin merkiksi viilto karvaan.

      Erä | Yhä vähemmän erotettavaa

      Tilaajalle

    Saimaan vesi lainehtii.

    Tavattoman harvinaista lienee, että Suuri Saimaa vielä tammikuussa lainehtii jäistä vapaana, kuten tänä talvena. Saaristolaiset soutelevat selkien yli kuten konsanaan kesällä.

    Jääesteistä ei Suuren Saimaan puolella ole haittaa. Muina vuosina tähän aikaan on purevissa pakkasissa ajettu hevosilla Puumalasta Lappeenrantaan.

    Lisää aiheesta
    • Vaikka Halkilahdet ovat töissä yhdessä toisinaan kellon ympäri, niin välillä on otettava parisuhdeaikaa. Silloin mennään kahdestaan teatteriin, kaupunkilomalle tai vaikka vain saunaan.

      Ruoka | Viljelijästä ja opettajasta tuli krouvinpitäjiä – tarjolla lähiruokaa historiallisissa puitteissa

      Tilaajalle
    • Mökkiranta Puumalassa on karun näköinen Saimaan pinnan laskemisen takia.

      Sää | Mökkeilijä hämmästyi nähdessään karanneen rantaviivan – Saimaan vedenpinta poikkeuksellisen matalalla

      Tilaajalle
    • Hakkuutähteiden keruu kuitenkin lievensi hakkuiden haitallista vaikutusta porotaloudelle.

      Metsänhoito | Tutkimus: Hakkuutähteiden keruusta on hyötyjä porotaloudelle, kustannuksia metsätaloudelle

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää