

Maajussille morsian -ohjelman ansiosta Suomeen on syntynyt ainakin 23 lasta. Tämän tiedon varmistaa MT:lle Fremantle Media Finlandin tuottaja Mirja Zitting.
”Lapsia on toki saattanut tulla enemmänkin ensimmäisten kausien pariskunnille. 23 on lukema, jonka tiedämme varmasti. Se on paljon, koska ohjelmaan on osallistunut runsaasti yli 40-vuotiaita maajusseja, jotka ovat jo lapsensa saaneet”, Zitting sanoo.
Maajussille morsian -ohjelmaa on esitetty MTV3-kanavalla vuodesta 2006 lähtien. Syksyllä televisiossa nähdään jo 17. tuotantokausi.
Yhteensä 136 maajussia on osallistunut ohjelman esittelyjaksoihin. Puolisoehdokkaita ruudussa on nähty 450. Maajussille morsian -ohjelman kautta avio- tai avoliitoon on päätynyt ainakin 26 paria.
”Emme tietenkään tiedä tarkkoja lukuja, koska maajussipariskunnat elävät enimmäkseen täysin yksityistä elämää ohjelmanteon jälkeen.”
Osa Maajussille morsian -ohjelman pareista on ehtinyt jo erota.
”Joskus parisuhteet kestävät hamaan loppuun asti ja toisinaan rakkaus hiipuu jossain vaiheessa. Sekin on elämää”, Zitting sanoo.

Nurmijärveläinen kaalinviljelijä Sami Vaihia löysi Maajussille morsian -ohjelmasta puolisokseen Elina Tefken. Pari on ollut yhdessä nyt vuoden päivät.
Tefke harkitsi pitkään kirjeen kirjoittamista, sillä televisio-ohjelmaan osallistuminen jännitti.
”Elämässä pitää ottaa riskejä. Puolison löytämisessä auttaa se, jos itsellä on selkeä päämäärä. Sami halusi puolison ja minä halusin Samin. Tässä me ollaan”, hän naurahtaa.
Vaihian mukaan Maajussille morsian -ohjelmaan osallistuminen on hieno elämänkokemus, vaikka kumppania ei löytyisi.
”Se mikä ei tapa, vahvistaa. Monia voi pelottaa televisiojulkisuus, mutta minä olen ainakin saanut olla rauhassa, vaikka asun lähellä pääkaupunkiseutua.”
”Sami halusi puolison ja mä halusin Samin. Tässä me ollaan.” Elina Tefke

Maanviljelystyöt pitävät Samin hyvin kiireisenä etenkin kesällä. Elina työskentelee psykologina Hämeenlinnassa ja hänellä on omakotitalo Kanta-Hämeessä.
Pariskunta odottaa innolla talvea, jolloin yhteistä aikaa on hieman enemmän.
”Kesä on niin kiireinen, että mietin vain, miten selviän tilan hommista hengissä. Talvella pääsee yhdessä esimerkiksi hiihtämään ja laskettelemaan, kun työpäivä loppuu ihmisten aikaan”, Sami Vaihia sanoo.
Sami ja Elina ovat liikunnallisia ja aktiivisia ihmisiä. Tefke käy esimerkiksi kahden koiransa kanssa agilitykisoissa.
Viime talvena he ajoivat usein Hämeenlinnan ja Nurmijärven väliä. Pariskunta on yleensä neljästä viiteen yötä viikossa samassa osoitteessa
”Elinan kämppä sijaitsee onneksi landella. Jos se olisi Hämeenlinnan keskustassa, kävisin siellä vielä nykyistä harvemmin”, Sami Vaihia tuumii.
Kaksikko suunnittelee yhteenmuuttoa Vaihian tilalle. Se tietäisi Elinalle kotiinpaluuta, sillä hänkin on lähtöisin Nurmijärveltä.
”Todennäköisesti luovun Hämeenlinnan omakotitalosta ensi keväänä”, Tefke kertoo.
Tuotantoyhtiö on hyvin tarkka siitä, että Maajussille morsian -ohjelmaan ei oteta mukaan ihmisiä, jotka haluavat vain televisiojulkisuutta.
Mirja Zittingin mukaan kaikkiin kirjeiden kirjoittajiin otetaan yhteyttä. Samalla varmistetaan, että he ovat oikealla asialla, eikä kysymys ole vitsistä.
”Jos menojalka vipattaa ja tekee mieli pyöriä baareissa, tämän ohjelman kautta on hankala löytää kumppania”, Zitting muistuttaa.
Maajussille morsian -ohjelmaa esitetään 32 maassa. Euroopan maiden lisäksi viljelijät etsivät kumppania myös Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa.
”Suomessa Maajussille morsian on haluttu pitää hyvän mielen ja aitojen tunteiden ohjelmana. Me erottaudutaan sillä muista deittailuohjelmista”, Zitting sanoo.
Maatilayritysten määrä on Suomessa lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana. Zitting uskoo, että ohjelmaan riittää silti myös tulevaisuudessa hakijoita.
”Tuotantoyhtiössä on aika laaja käsitys siitä, kuka voi olla maajussi. Nykypäivän maaseutuyrittäjällä ei tarvitse olla välttämättä lypsykarjaa tai peltoa. Ohjelmassa on ollut esimerkiksi kotieläinpihan pitäjiä ja ihminen, joka kasvattaa kukkia.”

Samin isoisä Kaarle Vaihia aloitti kaalinviljelyn Nurmijärvellä 1950. Sami Vaihia ryhtyi isännäksi 2012, ja hän viljelee kaalia noin 14 hehtaarin alalla.
Samin vanhemmat Seppo ja Pirkko Vaihia sekä sisko Anna Saarnisto ovat korvaamattomana apuna tilan töissä. Kesäisin kaalipellolla ahertaa lisäksi viisi kausityöntekijää.
Sami Vaihia ei ole juurikaan halunnut investoida tilan kehittämiseen, koska koko suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta. Erityisesti tuholaiset ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ongelmia kaalintuottajalle.
”Olen ollut 11 vuotta isäntänä ja koko ajan on menty huonompaan suuntaan. Jos päätän lopettaa, laitan pillit pussiin ja keksin muuta tekemistä. Toivon kuitenkin, että voisin vielä jatkaa kaalinviljelyä.”

Vaihian tilalla on ehkä Suomen ainoa kaalikioski. Se kunnostettiin kesällä 2022 vanhaan säilörehutorniin.
Erilaisten kaalien lisäksi kioskissa myydään myös muiden lähituottajien antimia, kuten perunaa, munia ja hunajaa. Kahvin ja piirakan lomassa voi silitellä lampaita ja pupua sekä katsella kanoja.
Sami Vaihia on iloinen kuluneen kesän kävijämäärästä kaalikioskilla.
”Hienoa nähdä, että pelkkä kaali saa ihmiset liikkeelle. Aurinkoisella kelillä perheet tulevat tänne viettämään aikaa. Lapset tykkäävät leikkiä pihassa ja katsoa eläimiä”, hän sanoo.
Kaalikioskilla on järjestetty kesän aikana monenlaisia pieniä tapahtumia lähiruokapäivistä jumppahetkiin.
”Nurmijärvellä on selvästi tilausta yhteisölliselle toiminnalle. Esimerkiksi kaalikioskin halloween-tapahtumaan tuli viime vuonna hirveästi lapsiperheitä”, Tefke kertoo.
Kaalinviljely on kasvattanut pinnaani. Minun kanssani on tosi hankala riidellä.
Palataan vielä Samin ja Elinan parisuhteeseen. Arki sujuu hyvin, ja riidoilta on vältytty.
”Sami on tosi sovitteleva persoona. Arvostan myös sitä, että hän priorisoi meidän yhteistä aikaamme, kun olen Nurmijärvellä”, Elina kiittelee.
”Kaalinviljely on kasvattanut pinnaani. Minun kanssani on tosi hankala riidellä”, Sami myöntää.
Tefke ilmoitti heti alussa, että hän ei aio luopua päivätyöstään, harrastuksistaan ja kavereistaan.
”Välillä minua harmittaa se, että Elina on arki-iltaisin Hämeenlinnassa harrastuksissaan, kun tilallakin olisi hommia. Pidemmän päälle se tekee hyvää suhteelle, että molemmilla on myös omia menoja”, Vaihia myöntää.
Pariskunta paljastaa, että lapsien hankinta on yhteisenä päämääränä tulevaisuudessa.