Luottotietorekisteri voi sujuvoittaa maatilojen lainan hakua – jatkossakin kassavirran pitää olla riittävä, jos luottoa mielii saada
Positiivisen luottotietorekisterin on tarkoitus ehkäistä ylivelkaantumista. Sen uskotaan sujuvoittavan viljelijöiden lainan hakua.Tilaajalle
”Rekisteriin kirjatut tiedot antavat kokonaiskuvan luoton hakijan velkarasitteesta ja nopeuttavat luotonmyöntökäsittelyä, koska lisätietoja ei välttämättä tarvitse pyytää”, sanoo OP:n Teppo Pöllänen. Kuva: Jarkko SirkiäMaatilojen luotot tulevat näkyviin positiiviseen luottotietorekisteriin, tiedotti Verohallinto kesäkuussa.
Joulukuusta alkaen luotonantajat ilmoittavat positiiviseen luottotietorekisteriin maa- ja metsätalouden harjoittajille myönnettyjä luottoja.
Samalla järjestelmä laajenee koskemaan myös toiminimiyrittäjiä heidän elinkeinotoiminnastaan.
Ensi vuoden huhtikuusta alkaen luotonantajat voivat hyödyntää rekisterin tietoja, kun luottoa haetaan maa- tai metsätalouteen.
Rekisterin laajentaminen ei aiheuta elinkeinotoiminnan harjoittajille toimenpiteitä. Luotonantajien pitää ilmoittaa tiedot rekisteriin.
”Rekisteriin kirjatut tiedot antavat kokonaiskuvan luoton hakijan velkarasitteesta ja nopeuttavat luotonmyöntökäsittelyä.”
Positiivisen luottotietorekisterin on tarkoitus ehkäistä ylivelkaantumista.
”Positiivinen luottotietorekisteri tuo saataville tietoja, joita ei ole ollut vastaavalla tavalla saatavilla aikaisemmin”, kommentoi tulevaa muutosta OP:n maa- ja metsätalousasiakkaista vastaava johtaja Teppo Pöllänen.
OP on maatilojen suurin rahoittaja Suomessa.
”Aiemmin asiakkaan muissa rahoituslaitoksissa olevat luotot sekä esimerkiksi eri palveluntarjoajien ja tuotteiden jälleenmyyjien kanssa laaditut rahoitussopimusvastuut on kysytty suoraan asiakkaalta.”
”Jatkossa tiedot ovat saatavissa suoraan rekisteristä, joten luotonmyöntämisestä tulee myös entistä vastuullisempaa”, Pöllänen arvioi.
Luottoa hakevat eivät aina itse pysty arvioimaan täysin maksukykyään, eivätkä välttämättä muista kaikkia yksittäisiä velkojaan.
”Rekisteriin kirjatut tiedot antavat kokonaiskuvan luoton hakijan velkarasitteesta ja nopeuttavat luotonmyöntökäsittelyä, koska lisätietoja ei välttämättä tarvitse pyytää”, Pöllänen sanoo.
”Viljelijöiden näkökulmasta luottoprosessia kyetään joiltain osin sujuvoittamaan, koska rekisteristä saadaan nopeasti varmistus asiakkaan taloudellisesta tilanteesta”, hän arvioi.
Jatkossakin luotonmyönnön edellytys on aina se, että luotonhakijan kassavirta on riittävä, Pöllänen muistuttaa.
”Luottopäätöstä ei tehdä pelkästään yksittäisten rekisterin tuottamien lukujen perusteella, vaan aina huomioidaan myös asiakkaan talouden hallinnan kokonaiskuva.”
”Emme tee luottopäätöksiä pelkästään yksittäisten rekisterin tuottamien lukujen perusteella.”
Noin vuosi sitten rekisteriin tulivat kuluttajaluottojen ja niihin rinnastettavien luottojen tiedot, kuten asuntolainat, autolainat, kulutusluotot, opintolainat, osamaksurahoitukset ja luottokorttitiedot.
Joulukuusta alkaen, rekisteriin tulee ilmoittaa lisäksi muille kuin yksityishenkilöille myönnettyjä luottoja.
Niitä ovat esimerkiksi toiminimiyrittäjille heidän elinkeinotoimintaansa myönnetyt luotot sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille myönnetyt luotot.
Maatiloilta rekisteriin merkitään lainat sekä esimerkiksi lannoite- ja rehuostot, jotka muodostavat luottosuhteen.
”Nyt keskitytään siihen, että järjestelmä saadaan hyvin toimimaan.”
Tuottajajärjestö MTK on kritisoinut rekisteriä siitä, ettei se ole tasapainossa tulo- ja luottotietojen osalta. Yrittäjätulo voi rekisterissä näyttää nollaa, vaikka tuloa todellisuudessa olisikin.
”Toiminimiyrittäjien tulotiedot eivät näy suoraan luotonantajien tilaamilla luottorekisteriotteilla, vaan luotonantajien tulee selvittää ne omissa luotonhakuvaiheissa”, MTK:n tiedotteessa sanotaan.
”Olennaista on, että luottotietorekisteri ei tule olemaan ainoa tiedonlähde asiakkaan taloudellisen kokonaistilanteen muodostamisessa, eli rekisterin tiedot tulkitaan osana kokonaiskuvaa”, Pöllänen sanoo.
”Emme tee luottopäätöksiä pelkästään yksittäisten rekisterin tuottamien lukujen perusteella, vaan aina huomioidaan myös asiakkaan talouden hallinnan kokonaiskuva.”
Nykyisinkin luotonmyönnön lähtökohtana on, että asiakkaan tulee tuoda esille kaikki ne seikat ja tiedot, joilla on merkitystä luotonmyöntöön.
Positiivisen luottotietorekisterin laajeneminen on iso hanke finanssialalle.
Teknistä kehitystyötä, ohjeistusten päivitystä sekä asiakasviestintää ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa riittää, Pöllänen toteaa.
”Nyt keskitytään siihen, että järjestelmä saadaan hyvin toimimaan, jotta rekisterin laajeneminen toteutuu sujuvasti ja tehokkaasti.”
- Osaston luetuimmat
