Teemapäivä 13.6. muistuttaa: Ilman laiduntavaa karjaa kedot ja niityt kasvavat umpeen
Perinneympäristöt, kuten kedot ja metsälaitumet, ovat vuosisatojen aikana muotoutuneita elinympäristöjä, joiden lajikirjo on poikkeuksellisen runsas. Ne eivät kuitenkaan säily ilman hoitoa.
Laiduntavat naudat ovat pyyteettömiä perinneympäristöjen hoitajia. Kuva: Jaana KankaanpääPerinneympäristöt, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat vuosisatojen aikana muotoutuneita elinympäristöjä, joiden lajikirjo on poikkeuksellisen runsas. Ne eivät kuitenkaan säily ilman hoitoa.
Alueet vaativat jatkuvaa niittämistä ja laidunnusta sekä usein puuston ja pensaikon poistamista. Monien tuttujen niittykasvien ja pölyttäjähyönteisten tulevaisuus riippuu tästä työstä.
Lauantaina 13. kesäkuuta järjestettävä valtakunnallinen luonnonlaidunpäivä nostaa esiin nautojen, lampaiden ja muun laiduntavan karjan merkityksen näiden perinneympäristöjen säilyttämisessä.
Päivän aikana kymmenet maatilat eri puolilla Suomea avaavat ovensa yleisölle. Lisätietoja tapahtumista ja avoimista ovista löytyy luonnonlaidunpäivän verkkosivuilta
Yleisöllä on mahdollisuus tutustua luonnonlaidunnusta harjoittaviin maatiloihin, laitumiin ja eläimiin paikan päällä. Monilla tiloilla järjestetään opastuksia ja myydään tilan tuotteita, kuten luonnonlaidunlihaa, villaa ja lankoja.
”Perinnebiotooppien hoito edellyttää, että maataloudella on taloudelliset edellytykset toimia ja että luonnonhoidosta maksetaan viljelijöille oikeudenmukaisesti.”
”Luonnonlaitumien hoito on konkreettinen teko, jolla karjatilalliset edistävät luonnon monimuotoisuutta osana arkeaan”, sanoo tiedotteessa MTK:n luonnonsuojelujuristi Vilma Holkko.
”Perinnebiotooppien hoito edellyttää, että maataloudella on taloudelliset edellytykset toimia ja että luonnonhoidosta maksetaan viljelijöille oikeudenmukaisesti.”
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on kasvattaa hoidettujen perinneympäristöjen pinta-ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2025 ympäristösopimuksen piirissä oli noin 25 000 hehtaaria hoidettuja perinneympäristöjä. Yksityismaiden lisäksi luonnonlaidunnusta harjoitetaan myös valtion omistamilla suojelualueilla.
”Yhteistyö karjatilojen kanssa on keskeistä, kun halutaan pitää perinneympäristöt avoimina ja lajistoltaan rikkaina. Ilman eläimiä monet kohteet kasvaisivat nopeasti umpeen ja lajisto katoaa”, sanoo tiedotteessa palveluomistaja Katja Raatikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
