Luonnonlaitumet ovat Fredrik von Limburg Stirumille sydämenasia. Kartanolla on satakunta hehtaaria laidunta, jolla ruokailee 200 nautaa. Etualalalla selin apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta. Kuva: Pasi Leino
Luonnonlaidun herää henkiin 50 vuoden jälkeenkin
Luonnonlaitumien ennallistajia huolettavat EU:n metsäkatoasetuksen tulkinnat sekä tukiehtojen tiukennukset. Luonnonlaidun lisää maatalousympäristön monimuotoisuutta, mutta tavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta. Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään valtakunnallista luonnonlaidunpäivää.TilaajalleSalo
Metsitetty vanha laidun on ennallistettu taka-alan puurajaan saakka. EU:n metsäkatoasetus voi pahimmillaan estää laitumen loppuosan ennallistamisen. Kuva: Pasi LeinoSalossa Kosken kartanon hereford-karja laiduntaa lehtipuiden sekaisella laitumella. Vuosisatoja käytössä ollut, mutta 1980-luvulla tarpeettomaksi katsottu luonnonlaidun metsitettiin aikanaan kuusiviljelmäksi.
Tätä aidattua alaa on noin vuosikymmen ennallistettu kaatamalla kuuset, säästämällä lehtipuut ja päästämällä karja laiduntamaan. Tammia, koivuja sekä muutamia haaraisia petäjiä kasvaa niittyruohon seassa. Kilpikaarnaiseen männynrunkoon raavitaan vuoroin turpia ja kylkiä.
”Vaarana on, että ilman selkeitä muutoksia EU:n metsäkatoasetus estäisi lopun laitumen ennallistamisen”, kertoo Kosken kartanon isäntä ja Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n puheenjohtaja Fredrik von Limburg Stirum.
Kädellään isäntä viittaa laitumen takaosaan, jossa kuusikko vielä peittää ruohokasveista autiota metsänpohjaa. Karjan nyt vehreä hakamaa näytti samalta kuusikolta ennen ennallistamista.
Suomessa on nyt noin 30 000 hehtaaria pääasiassa laiduntamalla hoidettuja perinneympäristöjä. Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on nostaa ala 52 000 hehtaariin, joka sekin jää kauas vielä 1960-luvulla laidunnetusta noin kahdesta miljoonasta hehtaarista.
”Luonnonlaidun on monimuotoisin maatalousympäristömme. Laiduntava karja ylläpitää aivan poikkeuksellista kasvien, pölyttäjien sekä linnuston kirjoa”, muistuttaa WWF:n entinen pääsihteeri ja neuvonantaja Liisa Rohweder.
Rohweder on huolissaan Helmi-ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Luonnonlaitumien lisäämistä hidastavat viimeaikaiset tukiehtojen tiukennukset, joilla tuen piiriin sallittuja kohteita on entisestään säännelty ja tarkkaan inventoitu.
Kosken kartanollakin tarkastettiin 100 hehtaaria laidunta. Von Limburg Stirumin laitumista tuen piiristä poistettiin vain pieni osa. Joiltakin tiedetään poistetun paljon enemmän, mikä yhdessä metsäkatoasetuksen uhan kanssa poistaa kannusteita uusiin ennallistamisiin.
Laitumien yhteyteen ennallistetaan kaikki mahdolliset kosteikot. Karja hoitaa juomahuollon omillaan ja syö vesikasveja mielellään. Kuva: Pasi LeinoHelsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Ekroos vakuuttaa, ettei ennallistamistyö mene hukkaan.
”Ruotsissa on tutkittu, että niittykasvusto herää siemenpankkinsa turvin kasvuun vielä 50 vuotta metsityksen jälkeen. Myös niitylle ja hakamaille tyypilliset perhoslajit palaavat vanhaan elinympäristöönsä.”
Länsinaapurista Ekroos kertoo myös esimerkin hankalasta sääntelystä.
Joitakin vuosia sitten ruotsalaisen luonnonlaitumen sallituksi puumääräksi arvioitiin korkeintaan 50 puuta hehtaarille. Rajoite johti arvokkaiden puiden turhiin kaatoihin taikka tukijärjestelmän ulkopuolelle jättäytymiseen, vesittäen ennallistamisen tavoitteita.
Nuorten puiden lehvästöä ahnaasti syövä karja ei puiden kappalemääriä laske. Viranomainenkin lopulta sääntelyään höllensi.
Lauantaina 15. kesäkuuta vietetään valtakunnallista luonnonlaidunpäivää. Päivän aikana maatiloilla pidetään avoimia ovia ja teemapäivässä mukana olevat ravintolat tarjoavat luonnonlaidunlihaa. Katso oman alueesi tapahtumat Luonnonlaidunlihan tuottajien verkkosivuilta.- Osaston luetuimmat
