• Tiesitkö? Seitsemän prosenttia Snellmanin sianlihasta tulee yhdeltä tilalta Alavetelistä

    Huldénin maatilayritys Kruunupyyn Alavetelissä tuottaa vuosittain noin 2,5 miljoonaa kiloa sianlihaa. Monipuolisen maatilayrityksen katse on tiukasti tulevaisuudessa, ja etenkin biokaasuhankkeet kiinnostavat, kertoo toimitusjohtaja Jonas Huldén.
    Tilaajalle
    Krister (vas.) ja Jonas Huldén ovat vapaa-ajalla innokkaita pyöräiljöitä.
    Krister (vas.) ja Jonas Huldén ovat vapaa-ajalla innokkaita pyöräiljöitä.  Kuva: Terhi Torikka
    Maatalous|Lihantuotanto
    15.8.202404:00
    Terhi Torikka
    Kruunupyy

    ”Haluan olla etujoukoissa, ja haluan, että kaikki yrityksen johdossa ajattelevat tulevaisuutta”, Huldénin tilaa Kruunupyyn Alavetelissä vuodesta 1974 luotsannut Krister Huldén toteaa.

    Huldénin tila on kasvanut vuosikymmenien aikana seitsemän lehmän ja seitsemän hehtaarin tilasta suureksi sian- ja naudanlihan tuottajaksi, joka muodostuu kaikkiaan viidestä eri osakeyhtiöstä.

    Viljelyssä on nykyisin noin 850 hehtaaria. Nautoja on noin 700 ja sikoja 10 000. Tilalla tuotetaan noin 2,5 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa. Määrä on noin seitsemän prosenttia Snellmanin teurassioista vuodessa.

    Lisäksi yrityksellä on runsaasti kuljetuskalustoa, jolla toimitetaan etenkin betonielementtejä.

    Tilaa määrätietoisesti kasvattaneen Krister Huldénin vahva maausko on tarttunut myös jälkipolveen.

    ”Paljon on kiinni siitä, miten opetetaan. On luotava sellainen ilmapiiri ja puitteet, että nuorikin innostuu”, Huldén sanoo.

    Toimintaa johtaa nykyisin hänen poikansa Jonas. Mukana kokonaisuudessa ovat myös Kristerin veli Dan sekä Jonaksen veli Markus.

    Perheen ulkopuolisia työntekijöitä on noin 20. Sikalassa työskentelee ukrainalaisia, kuljetus- ja konepuolella ”kylän poikia”.

    Vastuualueet on jaettu selvästi ja myös lihatalon tuotantoneuvojia kuunnellaan tarkalla korvalla, Huldénit kertovat.

    Huldénin maatilapäivässä oli esillä tilan omaa kalustoa sekä useiden maahantuojien koneita.
    Huldénin maatilapäivässä oli esillä tilan omaa kalustoa sekä useiden maahantuojien koneita.  Kuva: Terhi Torikka

    Maatilayritykseen mukaan lähteminen oli Jonas Huldénille selvää jo noin 15-vuotiaana.

    ”Joskus myöhemmin kävi sitten mielessä, että voisi olla muutakin. Mutta agrologiksi opiskellessa huomasin, että tämän mä osaan ja tätä haluan tehdä.”

    Isoa yritystä johtaessa kysymyksille uravalinnasta ei enää ole sijaa.

    ”Tätä me osataan tehdä ja tätä laivaa on ajettava, ja kovasti.”

    Laajennussuunnitelmia ei tällä hetkellä ole.

    ”Ei tänään. Mutta huomenna voi jo olla”, Jonas Huldén naurahtaa.

    ”Biokaasun suuntaan on suunnitelmia, samoin muiden ympäristöpuolen hyötyinvestointien lisäämiseen.”

    ”Tätä me osataan tehdä ja tätä laivaa on ajettava, ja kovasti.” Jonas Huldén

    Huldén ab:n ensimmäinen ja viimeisin traktori olivat maatilapäivässä esillä vierekkäin.
    Huldén ab:n ensimmäinen ja viimeisin traktori olivat maatilapäivässä esillä vierekkäin.  Kuva: Terhi Torikka

    Energiapuoleen on investoitu Huldénilla vahvasti jo kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen muun muassa iso viljakuivuri sekä moni muu asia on toiminut hake-energialla. ”Nyt ei ole mitään paniikkia”, Krister Huldén sanoo.

    Tila tekee paljon yhteistyötä.

    ”Monet lähitiloista ovat luopuneet karjasta ja ostamme nykyään heiltä viljan. 90 prosenttia tilan käyttämästä viljasta tulee lähialueelta”, Jonas Huldén kertoo.

    Iso tila tunnetaan lähialueella laajasti ja suhtautuminen maatalouteen on Huldénien mukaan pääosin positiivista.

    ”Se on mennyt ehkä vaan parempaan suuntaan. On tärkeää, että pellot hoidetaan hyvin ja siististi, eikä teille jätetä kuraa”, Jonas Huldén sanoo.

    Maatilapäivien yksi tarkoitus oli antaa lähiseudun asukkaille mahdollisuus tutustua tilaan, kertoo Jonas Huldén (oik.). Vieressä tilan pitkäaikainen johtaja Krister Huldén.
    Maatilapäivien yksi tarkoitus oli antaa lähiseudun asukkaille mahdollisuus tutustua tilaan, kertoo Jonas Huldén (oik.). Vieressä tilan pitkäaikainen johtaja Krister Huldén.  Kuva: Terhi Torikka

    Nelikymppisen toimitusjohtajan oma motivaatio yrityksen kehittämiseen löytyy kotimaisen ruuan tuottamisesta sekä työn monipuolisuudesta.

    ”Kun on monta tukijalkaa, joita kaikkia hoidetaan ammattimaisesti, monipuolisuutta ja haasteita riittää koko ajan.”

    Yrityksen iso koko ja vastuiden jakaminen mahdollistavat myös lomien ja vapaiden järjestämisen kuten ”normaalissa työpaikassa”, Huldén kertoo.

    ”Kun on monta tukijalkaa, joita kaikkia hoidetaan ammattimaisesti, monipuolisuutta ja haasteita riittää koko ajan.” Jonas Huldén

    Konemerkit olivat monipuolisesti esillä Huldénin maatilapäivässä.
    Konemerkit olivat monipuolisesti esillä Huldénin maatilapäivässä.  Kuva: Terhi Torikka

    50 vuotta maatilan luotsaamista, toimintaa jatkuvasti tehostaen ja kasvattaen, on hyvä syy juhlaan. Huldén ab juhli tilan pyöreitä vuosia kutsumalla kaikki halukkaat katsomaan tilaympäristöä ja kalustoa viime viikonloppuna. Maatilapäivillä oli mukana myös runsaasti näytteilleasettajia, sidosryhmiä ja ohjelmaa. Etenkin koneita oli esillä paljon.

    ”Melkein enemmän kuin osassa varsinaisia maatalousnäyttelyitä”, totesi Agco Suomen konemyyjä Juhani Karhula. Hän kertoi, että traktoritarjouksia on tehty viime aikoina mukavasti, mikä luo alalle toiveikkuutta hiljaiseen kauteen.

    ”Ilmaistapahtumaksi täällä on todella laaja tarjonta. Enpä muista, että olisi vastaavaa koskaan tilalla järjestetty”, Wihurin Seppo Sorvari totesi.

    Krister Huldénilla (vas.) oli paljon asiaa kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanille.
    Krister Huldénilla (vas.) oli paljon asiaa kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östmanille.  Kuva: Terhi Torikka

    Perheyritys sai vuolaasti kehuja alueen kansanedustajien Janne Jukkolan (kok.) ja Peter Östmanin (kd.) puheenvuoroissa.

    ”Yritykset ovat Suomen selkäranka ja tämän kaltaisia yrityksiä tarvitaan nykyajassa enemmän kuin koskaan”, Jukkola totesi.

    Hän kertoi myös ymmärtävänsä, miten paljon työtä ja pitkiä päiviä ison maatalouskokonaisuuden pyörittäminen vaatii.

    Östman kehui Huldénien pitkää katsetta, joka ulottuu yli sukupolvien.

    ”Täällä halutaan turvata maaseudun elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa. Elinvoiman lisäksi perheyritykset säilyttävät suomalaisen maaseudun erityistä luonnetta. Perheyritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Suomi tarvitsee suuria tiloja, kuten tämä, mutta myös pienempiä tiloja.”

    ”Yksi merkittävimmistä suomalaisista maatalousyrityksistä. Ja yksi innovatiivisimmista. Moni muu on hakenut täältä oppia”, kiitteli tilan väen pitkään tuntenut Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Berg.

    Lisää aiheesta
    • Siipikarjanlihalla sekä kulutus että tuotanto kasvoivat neljä prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

      Lihantuotanto | Sekä lihan kulutus että tuotanto ovat kasvaneet alkuvuonna − lihalajien välillä kuitenkin eroja

      Tilaajalle
    • Tiineenä olevat emakot lepäilevät pihatossa.

      Maatalousyrittäjät | Suurimmilla sikatiloilla aiempaa enemmän investointiaikeita

      Tilaajalle
    • Iso sianlihan ja maitotuotteiden vientimaa Tanska aikoo laittaa historialliseksi luonnehditun hiiliveron maatalouden päästöille. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / Timo Jaakonaho

      Lihantuotanto | Tanska laittaa ”radikaalin” veron maatalouden päästöille – hintalappu noin sata euroa lehmältä

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Karjatalouden huima kehitys