Ennakkotietojen mukaan rukiin keskimääräinen sakoluku on 311. Kuva: Carolina Husu
Ennakkotiedot lupaavia: Viljasato puhtaampaa ja painavampaa kuin viime vuonna
Ruokavirasto toivoo, että laatuseurannan otokseen kuuluvat viljelijät lähettäisivät viljanäytteitä.
Luonnonvarakeskus ennustaa kokonaisviljasadoksi 3,5 miljardia kiloa. Kuva: Juha SinisaloRuokaviraston ennakkotietojen mukaan viljasato on laadultaan viime vuotta parempaa: hehtolitrapainot nousivat viime vuodesta ja korkeita DON-hometoksiinipitoisuuksia on mitattu vähemmän.
Viljaseurannan keskiarvotiedot perustuvat noin 500 tutkittuun näytteeseen. Ruokavirasto toivoo, että laatuseurannan otokseen kuuluvat viljelijät lähettäisivät edelleen näytteitä viljastaan. Otoksen noin tuhannelle maatilalle on lähetetty näytepyyntökirje heinäkuussa.
Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino on tähän mennessä tutkituissa näytteissä 55,8 kiloa, joka on noin kilon viime vuotta korkeampi.
Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 52 kilon hehtolitrapainon tavoitteen täyttää noin 90 prosenttia näytteistä. Elintarvikekäyttöä kuvaavan mittarin, eli vähintään 58 kilon hehtolitrapainon täyttää noin 20 prosenttia näytteistä.
Kauran jyväkoko on parempi kuin pidemmän ajan keskiarvo.
DON (deoksinivalenoli)–hometoksiineja on tutkituissa kauranäytteissä tänä vuonna selvästi viime vuotta vähemmän.
Tutkituista näytteistä noin viisi prosenttia ylittää elintarvikekauralle asetetun DON-raja-arvon 1 750 mikrogrammaa per kilogramma viljaa. Viime vuonna noin viidennes tutkituista näytteistä ylitti elintarvikekauran raja-arvon.
Kevät- ja syysvehnän keskimääräinen hehtolitrapaino on 79,5 kiloa, joten vehnät ovat pitkän keskiarvon painoja kevyempiä.
Syysvehnän sakoluvut ovat korkeita, kaikissa tutkituista syysvehnänäytteistä se on yli 220 sekuntia, kun kevätvehnänäytteistä noin neljännes on sakoluvultaan alle 220. Kevätvehnän keskimääräinen sakoluku on 264 ja syysvehnän 370 sekuntia.
Mikä on sakoluku?
Yksi tärkeimmistä leipäviljan leipoutuvuuden mittareista.
Sakoluvun ollessa liian matala leivän sisus jää raa’an ja taikinamaisen oloiseksi
Suomessa määritetään leipävehnästä ja rukiista.
Pienin mahdollinen sakoluku on 60.
Vehnäjauhojen sakoluku säädetään myllyissä viljaeriä sekoittamalla tasolle 250.
Rukiin sakoluvun pitää olla yli 90 ja näkkileipärukiin vähintään 125.
Mämmirukiin sakoluvulla ei ole alarajaa.
Vehnänjyvissä on selvästi pitkän ajan keskiarvoa vähemmän proteiinia.
Jauho, jonka proteiinipitoisuus on suuri, sitoo runsaasti vettä ja kestää voimakkaan käsittelyn eli vaivaamisen. Määrän lisäksi myös proteiinin laatu on tärkeää. Vehnän riittävä proteiinipitoisuus on noin 12 prosenttia, Suomessa se on 13–14 prosenttia.
Tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 40 prosenttia on proteiinipitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia, sakoluvultaan vähintään 180 sekuntia ja hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa.
Kevätvehnänäytteissä on viime vuotta harvemmin mitattu DON-hometoksiinipitoisuuksia. Elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo 1 000 mikrogrammaa per kilogramma viljaa. Raja-arvo on ylittynyt noin 10 prosentissa tutkittuja näytteitä.
Rukiin keskimääräinen sakoluku on 311 sekuntia ja hehtolitrapaino 75,9 kiloa.
Ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on 66,1 kiloa, joka on yli kaksi kiloa viime vuotta enemmän. Rehukäyttöä kuvaavan vähintään 64 kilon hehtolitrapainon laadun täyttää noin 75 prosenttia tutkituista näytteistä. Viime vuonna vain puolet näytteistä ylsi samaan.
Ohran keskimääräinen proteiinipitoisuus on 11,4 ja tärkkelyspitoisuus 59,7 prosenttia. Ohran jyvät ovat samankokoisia kuin vuosi sitten.
Ruokaviraston Avoin tieto -sivusto päivittyy joka päivä, kun uusia viljan laadun tuloksia on saatavilla.
- Osaston luetuimmat
