• Pölyttäjät eivät hätkähtäneet kevään viileästä jaksosta

    Perhosia ja kimalaisia vaikuttaa liikkuvan tavanomaiseen tapaan ainakin eteläisessä Suomessa, kertoo tutkija.
    Tilaajalle
    Kuva: Jarno Mela
    Maatalous|Ympäristö
    27.5.202504:00
    Terhi Torikka

    Kevään tärkeitä pörrääjiä, pölyttäjiä, on näkynyt mukavasti liikkeellä ainakin eteläisessä Suomessa ja Pirkanmaalla, kertoo tutkija Janne Heliölä Suomen Ympäristökeskukseksta (Syke).

    ”Aika hyvältä näyttää, jos nyt ei tule merkittäviä pakkasia enää. Viileistä jaksoista ei ole haittaa. Nyt ollaan lähempänä normaalia tilannetta, kuin huhtikuun lämpimän jakson aikaan”, Heliölä sanoo.

    ”Kuivaa alkaa olla, saisi sataa, mutta ainakaan vielä tilanne ei näytä dramaattiselta”, hän lisää.

    Kuivuuden vaikutukset uhkaavat pölyttäjiä kasvien kautta.

    ”Perhosten toukat saattavat kuolla, jos niiden ravintokasvit alkavat kuivua. Myös kuivat kukat tuottavat huonosti mettä”, Heliölä selventää.

    Viime vuosi oli hyvin lämmin. Sen vuoksi perhoskesä olisi voinut Heliölän mukaan olla parempi, mutta se jäi enintään keskimääräiseksi.

    ”Perhosten toukat saattavat kuolla, jos niiden ravintokasvit alkavat kuivua. Myös kuivat kukat tuottavat huonosti mettä.”

    Janne Heliölä

    Heliölä työskentelee Syken Pölykoordi-hankkeessa, jonka tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa pölyttäjien hyväksi eri tahoilla tehtävää työtä. Seuraavia varsinaisia tuloksia kesän pölyttäjätilanteesta on luvassa vasta elokuussa.

    Pölyttäjät ovat välttämättömiä sekä ruoantuotannolle että luonnonekosysteemien toiminnalle. Niiden vähenemisestä on maailmalta monia huolestuttavia havaintoja.

    Suomessa päiväperhosten määrä on laskenut loivasti koko 2000-luvun ajan. ”Romahdusta ei kuitenkaan ole tullut. Yöperhosten määrät ovat aika vakaita”, tutkija kertoo.

    Kimalaisten määrää on seurattu koordinoidusti vasta viisi vuotta.
    Kimalaisten määrää on seurattu koordinoidusti vasta viisi vuotta.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    Kimalaisten määrän kehitystä on vielä liian aikaista arvioida, sillä niitä on seurattu koordinoidusti vasta viisi vuotta.

    ”Nyt aletaan vasta hahmottaa vaihteluväliä. Vähintään kymmenen vuotta tarvitaan, että voidaan ottaa kantaa.”

    Lisää aiheesta
    • "Jos pölyttäjien pelastaminen kiinnostaa, voi antaa omassa puutarhassaan kaikkien kukkien kukkia", sanoo mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala. LEHTIKUVA.

      Luonto | Yhä useampi ja nuorempi on kiinnostunut mehiläistarhauksesta – tarhaus vaatii kuitenkin työtä ja tietoa

    • Kimalaisen lentoääni on matala, varoitusääni kimeä ja korkea.

      Eläimet ja kasvit | Kuuntele, miltä kimalaispesässä kuulostaa – Jokaisella kimalaislajilla on tunnistettava ääni

    • Monimuotoista maatalousympäristöä. Kuvituskuva.

      Maatalouden ympäristötoimet | Yliö: Luonnonhoitopellot ovat osa ruokaturvaamme

    Artikkelin aiheet
    pölyttäjät
    perhoset
    kimalaiset
    ilmastonmuutos
    Suomen Ympäristökeskus
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä