
Kevään tärkeitä pörrääjiä, pölyttäjiä, on näkynyt mukavasti liikkeellä ainakin eteläisessä Suomessa ja Pirkanmaalla, kertoo tutkija Janne Heliölä Suomen Ympäristökeskukseksta (Syke).
”Aika hyvältä näyttää, jos nyt ei tule merkittäviä pakkasia enää. Viileistä jaksoista ei ole haittaa. Nyt ollaan lähempänä normaalia tilannetta, kuin huhtikuun lämpimän jakson aikaan”, Heliölä sanoo.
”Kuivaa alkaa olla, saisi sataa, mutta ainakaan vielä tilanne ei näytä dramaattiselta”, hän lisää.
Kuivuuden vaikutukset uhkaavat pölyttäjiä kasvien kautta.
”Perhosten toukat saattavat kuolla, jos niiden ravintokasvit alkavat kuivua. Myös kuivat kukat tuottavat huonosti mettä”, Heliölä selventää.
Viime vuosi oli hyvin lämmin. Sen vuoksi perhoskesä olisi voinut Heliölän mukaan olla parempi, mutta se jäi enintään keskimääräiseksi.
”Perhosten toukat saattavat kuolla, jos niiden ravintokasvit alkavat kuivua. Myös kuivat kukat tuottavat huonosti mettä.”
Heliölä työskentelee Syken Pölykoordi-hankkeessa, jonka tehtävänä on koordinoida ja vahvistaa pölyttäjien hyväksi eri tahoilla tehtävää työtä. Seuraavia varsinaisia tuloksia kesän pölyttäjätilanteesta on luvassa vasta elokuussa.
Pölyttäjät ovat välttämättömiä sekä ruoantuotannolle että luonnonekosysteemien toiminnalle. Niiden vähenemisestä on maailmalta monia huolestuttavia havaintoja.
Suomessa päiväperhosten määrä on laskenut loivasti koko 2000-luvun ajan. ”Romahdusta ei kuitenkaan ole tullut. Yöperhosten määrät ovat aika vakaita”, tutkija kertoo.
Kimalaisten määrän kehitystä on vielä liian aikaista arvioida, sillä niitä on seurattu koordinoidusti vasta viisi vuotta.
”Nyt aletaan vasta hahmottaa vaihteluväliä. Vähintään kymmenen vuotta tarvitaan, että voidaan ottaa kantaa.”