Teemu Junttila seuraa erilaisten kasvustojen tilannetta demoruuduilta, jotka on toteutettu nyt jo kolmena vuonna. Kuva: Heli Lehtelä
Näin Junttilan tilalla varmistetaan, ettei puinteja tarvitse keskeyttää hyvän sään aikana
Puinnit ja sitä myötä viljojen syyskylvöt ovat vielä alkumetreillä.TilaajalleSastamala
Konsta Kulmala kertoo, että vaihtolavoilta löytyy tällä kertaa tänä vuonna puitua ruokonataa. Kuva: Heli Lehtelä”Pitkän kasvukauden vaativa syysrapsi pitää olla jo kylvetty, mutta syysrypsiä ehtii vielä kylvää hetken. Syysviljojen aikaikkuna on oikeastaan vasta auennut”, toteaa Teemu Junttila.
Junttilan tilan siemenpakkaamolla lajitellaan parhaillaan tänä vuonna puitua Salamus-syysvehnän kylvösiementä.
”Hybridirukiin kylvö alkaa pian öljykasvien jälkeen. Syysvehnää ja ruisvehnää voi kylvää hyvin vielä syyskuun loppuunkin saakka”, Junttila toteaa.
Syyskylvöjä tehdään pitkälti puintien aikataulussa.
”Nyt on puitu lähinnä vasta heinänsiementä, nurminataa ja ruokonataa, sekä syysviljoja. Paikoitellen on kuulemma kyllä päästy puimaan jo herneitä ja kevätviljojakin.”
Heinien siementuotanto sopii puintien puolesta hyvin yhteen esimerkiksi satoisan, mutta aikaisen kylvön vaativan syysrapsin kanssa.
”Mitä aiemmin kasvuston saa puitua, sitä pidemmän kasvukauden vaativan lajikkeen voi kylvää syksyllä samalle lohkolle.
Junttila ihmettelee, miksi kasvustot ovat tänä vuonna hieman tavanomaista jäljessä.
”Lämpösummaakin on kertynyt miltei saman verran kuin viime vuonna. Ehkä heinäkuulle ajoittunut kylmä jakso vaikuttaa. Täällä Sastamalassa oli joinakin heinäkuun viimeisen viikon päivinä vain 13 astetta lämmintä.”
Siemenpakkaamo tuottaa myös itse esimerkiksi ruokonadan siementä. Ruokonata on jo puitu ja kuivurikapasiteetin rajallisuuden vuoksi sitä löytyy vaihtolavoista, joihin on rakennettu puhallus siementen kuivaamiseksi.
”Yksi tällainen 20 kuution kylmäilmakuivuri kustantaa noin 15 000 euroa. Mielestäni se on edullinen ratkaisu siihen, että kuivuri-investointia ei tarvitse tehdä suin päin, mutta puinnit saadaan jatkumaan katkoksitta”, Junttila toteaa.
Junttilan tilalla on kaikkiaan 10 puhalluksella varustettua vaihtolavaa, joiden avulla puidun siemenviljan laatu säilyy hyvänä. Kuva: Heli LehteläLavan pohjaan on tehty kotelo, jonka päällä on reikälevy. Levyn pitää olla niin tiheä, ettei pieni heinänsiemenkään mene siitä läpi.
”Koteloon puhalletaan ilmaa ulkopuolelta. Teho riittää herneellä hyvin niin, ettei kuivausta tarvita aina jälkeenpäin kuivurissa lainkaan. Varsinkin, jos puintikosteus on alle 18.”
Viljat sen sijaan jatkavat aina matkaansa kontista kuivuriin.
”Puhalluksen ansiosta puinti voi tosiaan jatkua, kun vilja ei pääse lämpiämään ja pilaantumaan kontissa”, Junttila kertaa.
Kontit ovat liikuteltavissa koukkuvaunulla, joko traktorilla tai kuorma-autolla.
Kun on kyse siemenviljasta, on itävyyden varmistaminen otettava huomioon joka vaiheessa, kun siementä käsitellään.
”Herne on erityisen herkkä käsittelylle. Pelkästään se, jos herne putoaa metalliselle alustalle voi viedä sen itävyyden”, kertoo Konsta Kulmala.
Siemenherneelle on siis eduksi, mitä vähemmän sitä tarvitsee käsitellä.
Junttilan tila on osallistunut Ruokaviraston 6-vuotiseen hankkeeseen, jossa tutkitaan sertifioidun siemenherneen itävyyden säilymistä.
”Ruokavirastosta käytiin ottamassa näytteitä meillä torstaina. Näytteet otetaan aina samoista vuonna 2022 puiduista siemenistä.”
Konsta Kulmala toteaa, että hankkeesta saadaan hyödyllistä tietoa erityisesti herneen osalta.
”Herneen viljely on vasta viime vuosina yleistynyt Suomessa huomattavasti. Olemme vielä monessa asiassa uuden edessä.”
Hankkeeseen osallistuu Junttilan tilan lisäksi myös kolme muuta siemenpakkaamoa: Vihervakka/Lantmännen Agro, Pelto-Paturi ja Hankkija.
Sertifioidun siemenherneen itävyyden tutkimiseksi säilytyksessä olevista säkeistä on otettu jo useampi näyte. Konsta Kulmala kertoo kyseisestä säkistä löytyvän myös lämpötilaa mittaavan anturin. Kuva: Heli LehteläArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
