Kasvinsuojeluruiskun suodatin ennen ja jälkeen pesun matalan pH:n vedellä. Kuva: BioNutria
Happamuus kannattaa kasvinsuojelussa: Torjunta-aineille lisää tehoa
Torjunta-aineiden tehokkuutta voi parantaa ruiskutusveden pH:ta alentamalla. Pienemmillä käyttömäärillä on positiivisia vaikutuksia sekä taloudelle että ympäristölle.Tilaajalle
pH:n alentaminen tuo säästöjä torjunta-ainekustannuksiin ja lisää torjuntatehoa. Kuva: Uolevi OristoKasvinsuojeluaineet toimivat parhaiten matalassa pH:ssa. Mitä kovempaa kasvinsuojeluruiskutuksissa käytettävä vesi on ja mitä korkeampi on sen pH, sitä suuremman hyödyn viljelijä saa ruiskutusveden pH:n alentamisesta.
”Useimmille kasvinsuojeluaineille optimaalinen ruiskutusveden pH on neljästä kuuteen, mikä on vesijohtoveden pH:ta huomattavasti alhaisempi. Ruiskutusveden pH:ta laskemalla torjunta-aineiden teho ja vaikutus lisääntyy 30 prosenttia, usein jopa huomattavasti enemmän”, kertoo Sofie Yliheljo Bionutrialta.
”Torjunta-aineiden pienempi kulutus tuo viljelijälle usein suuren taloudellisen säästön.”
Esimerkkinä Yliheljo käyttää sokerijuurikkaan rikkatorjunnassa käytettyä Fenmedifaamia, jonka teho on Agrolabin suorittamissa Bio pH Control -kokeissa noussut niin paljon, että sen määrää voi laskea neljästä litrasta yhteen litraan, jos ruiskutus myöhästyy kolmella tunnilla.
Myös glyfosaatilla tehdyissä Bionutrian kokeissa pelkällä kolmen litran annoksella on saatu 80 prosentin torjuntateho.
Sama torjuntateho saavutettiin käyttämällä glyfosaattia vain 0,75 litraa, kun tankkiseokseen lisättiin pH:n alentajaa ja ammoniumsulfaattia. 90 prosentin tehokkuus saavutettiin samalla tankkiseoksella nostamalla glyfosaatin määrä vain 1,5 litraan.
”Tieteellisten kokeiden perusteella glyfosaatin käyttömäärää voi pienentää jopa 75 prosenttia, mikä on huima säästö aineiden määrissä”, korostaa Yliheljo.
Lisäksi mikroravinteet imeytyvät paremmin sekoitettuna veteen, jonka pH on matalampi.
”Jos käyttää fosforia lehtilannoitteena, kasvi ei osaa edes imeä sitä itseensä, jos pH ei ole alle neljän”, Yliheljo kertoo.
Mikäli torjunta-aineet tehoavat heikosti ja käyttömääriä joutuu nostamaan, kannattaisi Yliheljon mukaan pH:n alentamista harkita. Suomessa vesijohtoveden pH:n suositus on yleisesti 6,5–9,5 ja silloin monen suositun kasvinsuojeluaineen teho ei ole optimaalinen.
Uusien tehoaineiden markkinoille tulon välillä kestää kauan, ja näemme jo olemassa olevien tuotteiden tehon vähenevän. Monien torjunta-aineiden tehokkuutta voidaan kuitenkin parantaa alentamalla pH:ta.
”Tieteellisten kokeiden perusteella glyfosaatin käyttömäärää voi pienentää jopa 75 prosenttia, mikä on huima säästö aineiden määrissä.” Sofie Yliheljo
Kasvinsuojeluruiskun puhdistusaineiden jälkeenkin ruiskuun jää kalsium- ja magnesiumkarbonaattikertymiä. Jos ruisku pestään vedellä, jonka pH on alennettu, eivät suuttimet ja suodattimet tukkeudu.
”Viljelijä saa kiitellä itseään, kun pH:ta säätämällä laitteiden toimivuus lisääntyy, aineiden teho ja sekoitettavuus paranee”, Yliheljo toteaa.
Alhaisen pH:n positiiviset vaikutukset kasvinsuojeluaineiden käytön tehokkuuteen on tiedostettu jo pitkään Tanskassa, missä todella kova vesi ja kasvinsuojeluaineiden toimimattomuus on ollut pitkään ongelma.
”Toivotaan, että Suomessakin siirrytään aikaan, jossa torjunta-aineiden optimoiminen olisi osa maanviljelijöiden normaaleja toimintatapoja, tällöin saadaan kustannussäästöjä sekä ympäristö huomioidaan”, Yliheljo kommentoi.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.- Osaston luetuimmat
