Nukketaitelijan kädenjälki näkyy myös liiterissä, jonne Pirjo on rakentanut pirttikalusteita myötä tonttujen oman työpajan. Kuva: Anne Anttila
Pirjo Nygård osti tyhjilleen jääneen talonpoikaistilan ja palautti pihapiirin kaikki rakennukset uuteen loistoonsa
Kymmenen vuoden projekti piti sisällään lähemmäs 600 korjattua neliötä ja 17 000 työtuntia. Lopputuloksena syntyi 1730-lukua henkivä Tonttukylä.
Kädentaidon moniosaaja Pirjo Nygård on entisöinyt vanhan talonpoikaistilan uuteen loistoonsa. ”Projekti on salia vaille valmis. Ensi kesänä täällä asustavat sota-ajan lelut.” Kuva: Anne AnttilaUusikaarlepyyläisen Pirjo Nygårdin kädentaidot ovat aivan omaa luokkaansa.
Nukketaiteiden opettajaksi kouluttautunut Nygård on herättänyt henkiin kokonaisen talonpoikaismiljöön ja sen vuosisatoja palvelleet piharakennukset kalusteineen. Suurprojekti sai alkunsa vuonna 2006.
”Osa rakennuksista oli todella huonokuntoisia, joten 1730-luvun palauttaminen entiselleen vaati kymmenen vuotta ja reilut 17 000 työntuntia. Lisäksi puutarhan henkiin herättäminen nielaisi vielä 4 000 lisätuntia. Kaikki työvaiheet olen tehnyt kuitenkin itse. Esimerkiksi osittain romahtaneen kiilakivinavetan pelastaminen oli aivan oma lukunsa. Se vaati valtavasti idearikkautta, raakaa voimaa sekä yli 10 000 kiloa käsin sekoitettua sementtiä”, Tonttukylän emäntä kertoo.
Nygårdin taidokas kädenjälki näkyy kaikkialla pihapiirissä. Yksi rakennuksista on saanut jopa paanukaton, johon Pirjo-emäntä naputteli vajaat 4 000 paanua.
”Vanhaan pintaan ei sovi uusi, joten tunnelman säilyttämiseksi otin käyttöön kierrätyksen sekä vanhat työmenetelmät. Sama periaate jatkuu jopa entisöimissäni huonekaluissa. Ajan henkeä ei saa rikkoa uusilla menetelmillä eikä edes uusilla nauloilla. Jopa ajan patinoimat naulat olen kopistellut suoriksi ja käyttänyt uudelleen.”
Maaseutumatkailukohteena toimiva Tonttukylä on Pirjo Nygårdille elämä ja elämäntapa.
”Minua ei saa täältä veistämälläkään ulos. Vanha talonpoikaismiljöö on kuin luotu taiteelle ja sen tekemiselle. Täällä voin harjoittaa työtäni nukke- ja nalletohtorina sekä luoda täydennystä myös tonttumuseon henkilökuntaan. Yksinomaan tonttujen työpaja tarvitsee koko ajan lisää puuhastelijoita ja ei navettatonttujakaan ole koskaan liikaa.”
Nukke- ja nalletohtorina tunnettu Pirjo Nygård sanoo "potilasjonon" olevan pitkän.”Vastaanotolleni tulee erittäin paljon elämää nähneitä ja jopa rikki rakastettuja leluja.” Kuva: Anne AnttilaVanhassa talonpoikamiljöössä on nähtävillä nukkekammareiden ja nallehuoneiden lisäksi myös tuhansia erilaisia joulukoristeita. Vanhimmat koristeet ovat peräisin 1800-luvulta, nallet alkaen 1900-luvun alusta ja tuhatpäisen nukkekokoelman joukosta löytyy lisäksi 1820-luvulta peräisin oleva tyttönukkekin.
”Esineiden kokonaismäärä on vajaat 12 000, joten näillä luvuilla olemme myös Suomen suurin joulukoristemuseo.”
Taiteilijana Pirjo Nygård hengittää käsillään ja on rakentanut ympärilleen täysin omanlaisensa taidemaailman.
”Taito ei putoa taivaasta. Olen saanut syntymälahjaksi laaja-alaiset kädentaidot, joten näillä sormilla on muotoiltu niin puuta, savea kuin paperiakin.”
Rakkaudesta lajiin vei aikoinaan myös Yhdysvaltoihin, jossa Pirjo opiskeli nukketaiteiden opettajaksi.
Tonttukylän emäntä, taiteilija Pirjo Nygård on entisöinyt talonpoikaistilan kaikki rakennukset omin käsin. ”Kaikki on tehty kierrätysmateriaalista ja vanhoja työtapoja käyttäen.” Kuva: Anne Anttila”Koulutus auttoi eteenpäin, vahvisti taiteilijan polkua ja avasi ovet myös yrittäjyyteen. Neljään vuosikymmeneen mahtuu paljon kohtaamisia, arjen ihmeitä ja monenlaista aikamatkaa lelujen ihmeelliseen maailmaan. Tähän aikakauteen sisältyy myös 4 000 muotoilua, tontuista maahisiin ja peikoista noitiin. Nukkeja tietenkään unohtamatta. Olen tavattoman onnekas, kun saan tehdä työtä mistä tykkään ja minkä osaan.”
Myös nukke- ja nalletohtorina Nygård on paljon vartija.
”Koen tärkeäksi pelastaa elämässä mukana olleita ja rikki rakastettuja leluja. Näistä syntyvät tämän talon tarinat ja sen ylläpitävä voima.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
