”Maatalouskauppa on käynyt vilkkaana. Viljelijät ostivat juuri ennätysmäärän lannoitteita”, Jyrki Lepistö sanoo. Kuva: Heli Lehtelä
”Pelkistäen vain 10 prosenttia suomalaisista viljelijöistä tekee 90 prosenttia kaupasta” – kuinka kaupankäynnin muuttuessa käy messuille?
Hankkija ja Agrimaa ovat erikokoiset toimijat, mutta kumpikin uskoo asiakkaan kohtaamiseen.TilaajalleOripää
Agrimaa kutsuu aina messuille mukaan myös maahantuomiensa koneiden valmistajien edustajat. Morten Ladefogd tuli Okraan Tanskasta esittelemään Dalbon jyriä. Kuva: Lari LievonenParhaillaan käynnissä oleva Okra-maatalousnäyttely sai keskiviikkona reippaan startin säiden suosiessa. Vaikka moni viljelijä joutui tänä vuonna harvinaisen helteen saavuttua jäämään peltotöihin, saapui Oripäähän kuitenkin peräti 22 500 messuvierasta.
Suomen kokoisessa markkinassa nousee tämän tästä esiin se, kuinka monta maatalousmessua täällä tarvitaan. Erityisesti Okralla on kuitenkin vakiintunut paikkansa.
”Haluamme olla mukana Okrassa, tämä on tärkeä alan tapahtuma, luonnollinen paikka tavata maatalouden ammattilaisia. Ensi vuoden osalta olemme päättäneet, ettemme lähde Helsingin messuille”, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Lepistö Hankkijalta.
Hän kertoo, että Hankkija tulee jatkossa painottamaan näkyvyyttään entistä enemmän pienempiin, tarkemmin kohdennettuihin tapahtumiin ja esimerkiksi työnäytöksiin.
”Tarkoitus on järjestää enemmän sellaisia tapahtumia, joissa tuotteita ja palveluita päästään yksityiskohtaisesti kokeilemaan ja esittelemään kohdennetuille asiakasryhmille”, hän kertoo.
Tässä suhteessa Hankkijan ja sen kilpailijan strategia eroaa merkittävästi. Lantmännen ei nimittäin tällä kertaa ole mukana Okrassa.
Entä miltä maatalouskaupan tilanne näyttää tällä hetkellä markkinajohtajan näkökulmasta?
”Muutamassa vuodessa on tapahtunut suuri muutos, maatalouden rakennemuutos alkaa näkyä selvästi kaupanteossa”, Lepistö kertoo.
Samaan aikaan maatalousalan yhä matalammaksi jäävä kannattavuus vaikuttaa investointien tekemiseen.
”On nähtävissä, että konekaupassa pelkistäen vain 10 prosenttia suomalaisista viljelijöistä tekee 90 prosenttia kaupasta. Muiden tilojen suhteen on hyvin hiljaista”, Lepistö toteaa.
”Vielä 10–15 vuotta sitten 150–200 hehtaarin tilat pystyivät tekemään suuriakin vuotuisia koneinvestointeja, nykyään nämä tilat ovat vielä suurempia”, myyntijohtaja Mika Kyyhkynen toteaa.
Samaan aikaan rahoituksen saaminen pääomavaltaisella alalla on muuttunut hankalaksi. Reilut vakuudetkaan eivät usein riitä, kun rahoittajat vaativat, että lainat maksetaan takaisin liikevoitolla.
”Pankkien toiminta näyttää siltä, ettei maatalous ole tällä hetkellä kiinnostava ala.”
Hankkijan myyntijohtaja Mika Kyyhkynen totesi koneinvestointien olevan pääasiassa suurten tilojen ulottuvilla. Kuva: Heli LehteläHankkijan vierestä löytyi niin ikään osasto, jossa maatalousnäyttelyt ovat tärkeä osa kaupankäyntiä.
”Agrimaalla ei ole varsinaista kivijalkakauppaa. Kauppaa käydään messuilla, somessa ja työnäytöksissä. Messuilla on konseptissa erittäin tärkeä rooli ja saavumme niille laajalla konekattauksella”, toteaa yrityksen myyntipäällikkö Timo Haavisto.
Myyntipäällikkö Timo Haavisto on Agrimaan ensimmäinen palkattu työntekijä. Kuva: Lari LievonenHaavisto allekirjoittaa saman, Hankkijan esiin nostaman ilmiön konekaupan keskittymisestä yhä harvemmille tiloille.
”Suurilla tiloilla koneet kuluvat nopeasti ja niitä vaihdetaan siksi usein. Suurimman osan hankinnoista tekee se porukka, joka Suomesta lähtee myös maailman suurimpaan maatalouskonenäyttelyyn, Agritechnikaan. Noin 4 000 viljelijää.”
Vilppulalaisen yrittäjäpariskunnan Anu-Maarit ja Tuomas Välikosken vajaa neljä vuotta sitten perustaman Agrimaan kasvu on ollut huimaa. Yritystä pyörittävät Välikosket ovat saaneet merkittävän määrän edustuksia ja yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut kolmen vuoden aikana.
”Strategiamme on myydä vain parhaita koneita ja luotettavia merkkejä”, Tuomas Välikoski kertoo.
Kummankin osakkaan kotitilat on yhdistetty konekauppaa tukevaksi koelaboratorioksi, jonne asiakkaat voivat tulla tutustumaan koneisiin käytännön töissä ennen ostopäätöksen tekemistä. Sekä Anu-Maarit että Tuomas Välikoski ovat kumpikin Viikin kasvatteja.
”Meillä on omat vahvuutemme Anu-Maaritin kanssa. Hän on meistä säntillisempi ja pystyy keskittymään yksityiskohtiin. Itse ehkä olen kiinnostuneempi kokonaisuudesta. Lisäksi olemme saaneet palkattua osaavia tekijöitä toiminnan pyörittämiseen.”
Tuomas Välikoski on kuudetta kertaa mukana Okrassa. Ennen Agrimaan perustamista hän oli osakkaana mukana toisessa koneyrityksessä, jonka toimintaa Agrimaa on jatkanut. Kuva: Lari LievonenYrittäjäpariskunnan kolme lasta nähdään usein Agrimaan toimistolla.
”Viime viikolla 7-vuotias tyttäremme auttoi jo esitteiden tarroittamisessa.”
Koko Välikosken perhe on saapumassa Okraan lauantaina.
”Silloin tehdään takuuvarmasti konekauppaa, sillä 5-vuotias poikamme on ilmoittanut tulevansa ostamaan osastoltamme leluja”, Välikoski toteaa pilkettä silmäkulmassaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
