Broilerihallin rakentaminen oli jo pitkällä marraskuussa, kun ensilumet satoivat lakeuksille. Kuva: Johannes Tervo
Lakeuksille nousi jättihalli – ”Kun rakennuslupa saatiin, lyötiin heti kuokka maahan”
Koko rakennushankkeen kustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa.TilaajalleSeinäjoki
Maatalousyrittäjät Laura Leskelä ja Matti Torkko veivät läpi massiivisen rakennushankkeen, kun uusi lihabroilerihalli nousi Ylistaroon. Kuva: Johannes TervoMaatalousyrittäjä Matti Torkko Ylistarosta lähti vuonna 2012 pyörittämään sukunsa viljatilaa, johon kuului tuolloin noin 50 hehtaaria peltoja.
Pitkällisen suunnittelun ja Atrian suuntaan käytyjen neuvottelun jälkeen Torkosta tuli broileritilallinen 2016.
”Silloin alkoi Atria-yhteistyö ja rakennettiin emonuorikkokasvattamo”, Torkko muistelee.
Näihin päiviin asti yritystoiminta keskittyi emonuorikkokasvattamoon. Viime kesänä kuitenkin liikahti eteenpäin uusi merkittävä rakennushanke, jonka myötä tuotannon mittakaava kasvaa moninkertaiseksi.
”Alusta asti on ollut selvää, että haluan kehittää tilaa ja kasvattaa yritystoimintaa. Eteenpäin meneminen on yrittäjyydessä parasta. Jos loppuelämän näkymä on vain tasainen puurtaminen, siihen kyllästyy”, Torkko kertoo.
”Laskelmissa tultiin siihen tulokseen, että uusi laaja lihabroilerihalli parantaa kannattavuutta. Jälleen aloitettiin neuvottelut Atrian kanssa ja saatiin sitä kautta hankkeelle vihreää valoa”, yrittäjä toteaa.
”Eteenpäin meneminen on yrittäjyydessä parasta. Jos loppuelämän näkymä on vain tasainen puurtaminen, siihen kyllästyy.”
Rakentaminen alkoi viime kesänä, mutta ensi kerran keskusteluja Atrian suuntaan käytiin jo 2010-luvun lopulla.
”Tautalla on vuosien paperityö: esimerkiksi ympäristölupa-asiat, rakennusluvat ja rahoittajien kilpailuttaminen. Olimme niin onnellisessa asemassa, että pääsimme kilpailuttamaan rahoittajat ja vielä saimme mieluisan lainatarjouksen”, Torkon tilan toinen maatalousyrittäjä Laura Leskelä kertoo.
Matti Torkko ja Laura Leskelä esittelivät rakennustyömaata MT:lle marraskuussa. Tähän päivään mennessä broilerituotanto vastavalmistuneessa siipikarjakasvattamossa on jo käynnistymäisillään.
Uuden broilerihallin mittakaava on järeä. Siipikarjakasvattamoon mahtuu kerrallaan 65 000–70 000 lintua.
”Kun rakennuslupa saatiin, lyötiin heti kuokka maahan viime heinäkuussa. Olemme käyttäneet paljon ulkopuolista työvoimaa. Esimerkiksi paikallinen timpuriporukka on tästä omalta kylältä”, Laura Leskelä kertoo.
Koko rakennushankkeeseen on osallistunut kymmeniä työntekijöitä.
”Timpureiden lisäksi on erikseen sähkö- ja putkiasentajia, joilta on ostettu palveluita. Ruokintalaiteasennuspuolella on sama juttu. Parhaina päivinä on tässä tontilla ollut yli 20 henkeä, kun valuja on tehty ja samaan aikaan sähkötöitä”, Matti Torkko muistelee.
Siipikarjakasvattamon, lämpökeskuksen ja lantavaraston kustannusarvio on yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.
”Investointituen osuus on broilerikasvattamoon ja lantavarastoon 35 prosenttia sekä lämpökeskukseen 40 prosenttia. Korkotukilainaa saa 50 prosenttia kanalan ja lantavaraston osuuteen, lämpökeskukseen sitä ei saa”, Torkko laskee.
”On todella hyvä asia, että investointituen osuus on noussut siipikarjapuolella. Edellisellä tukikaudella se oli vain 20 prosenttia. Tämä asia rohkaisi myös investointiin.”
Siipikarjakasvattamo
Ylistaron Asemalle on valmistunut alkuvuodesta uusi lihabroilereiden tuotantoyksikkö, johon mahtuu kerrallaan 65 000–70 000 lintua.
Halli on jaettu kahteen 2 000 neliömetrin laajuiseen rinnakkaiseen osastoon.
Broilerihallissa on showroom, jossa vierailijaryhmät voivat tutustua maatalouselinkeinoon.
Siipikarjakasvattamossa on 3,7 metriä korkeat betonielementtiset seinät, puiset kattoristikot, peltikate ja peltiverhous sekä valettu betonilattia.
Kasvattamossa on käytössä patteriputkilämmitys ja muissa tiloissa lattialämmitys.
Hallin yhteydessä on neljä 70 kuutiometrin rehusiiloa sekä 230 kuutiometrin vehnäsiilo.
Rakennukseen kuuluu myös varasto- ja huoltotiloja, jolloin kokonaispinta-alaksi tulee 4 323 neliömetriä. Piha-alueet on asfaltoitu.
Siipikarjakasvattamon yhteyteen rakennettiin myös uusi lämpökeskus sekä uusi katettu lantavarasto.
Rakennushankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,2 miljoonaa euroa.
Matti Torkon mukaan tilan ensimmäinen laajennus 2016 kymmenkertaisti liikevaihdon.
”Ja tämä investointi edelleen viisinkertaistaa sen. Taloudenhallinnan tärkeys korostuu, kun yritystoiminnan mittakaava kasvaa”, hän mainitsee.
Torkon tilalla pidetään erikseen kirjaa tuotoksista viljely- ja eläinpuolella.
”Myös kassavirtaa täytyy pienellä tilalla seurata säännöllisesti ja tarkasti”, Laura Leskelä mainitsee.
Leskelä on työskennellyt aiemmin pankissa. Uuden siipikarjakasvattamon myötä hän siirtyy täysipäiväiseksi maatalousyrittäjäksi.
”Koen, että pankkitaustastani on paljon hyötyä maataloudessa. Osasyy rahoituksen saamiseen näin pienelle tilalle oli varmasti tarkka rahoituksen seuranta, joka pystyttiin esittää pankille useammalta vuodelta”, Leskelä toteaa.
”Oli näyttää muutakin kuin ulkopuolisen tahon tekemä liiketoimintasuunnitelma.”
Viime marraskuussa siipikarjakasvattamo oli jo saanut muotonsa. Laura Leskelä tarkisti työn jälkeä. Kuva: Johannes TervoKokonaisuuden hallinta ja hyvin tehty etäkäteissuunnittelu ovat olennaisen tärkeitä elementtejä myös suuressa rakennushankkeessa.
”Aika hyvin on aikatauluissa pysytty ja oltu jopa niitä edellä. Rakentamisen matalasuhdanne on hyödyttänyt meitä siinä mielessä, että kaikki tarvittavat ammattilaiset ovat olleet heti saatavilla”, Torkko mainitsee.
”Jos tätä vertaa vuoteen 2016, kun ensimmäinen halli valmistui, niin tilanne on tyystin erilainen. Silloin ei mitään saanut aikaistettua rakentamisessa, kun työn alla oli samanaikaisesti muitakin broilerihalleja tällä suunnalla ja kerrostaloja Seinäjoella”, maatalousyrittäjä vertaa.
”Tällä kertaa on ollut niin päin, että rakennusfirmoista on soiteltu meille päin”, Leskelä sanoo.
”Tällä kertaa on ollut niin päin, että rakennusfirmoista on soiteltu meille päin.”
Laura Leskelän vastuulle tulee vastavalmistuneen siipikarjakasvattamon johtaminen. Matti Torkko jatkaa emonuorikkokasvattamon parissa.
Torkon tilan liikevaihto viisinkertaistuu uuden siipikarjakasvattamon käyttöönoton myötä. Kuva: Johannes TervoLeskelä kertoo odottavansa innolla uuden tuotantoyksikön yhteyteen rakentuvan showroomin käyttöönottoa.
”Ikkunan takaa yksittäiset ryhmät ja ihmiset tutustumaan broilerintuotantoon ilman pelkoa eläintaudeista. Odotan kovasti, että saan tänne koulu- ja lapsiryhmiä, joille voin esitellä kotimaista alkutuotantoa.”
Torkon tila on myös aktiivinen sosiaalisessa mediassa.
”Suomessa ei niin paljon tiedetä broilerituotannosta, joten on haluttu asiaa avata somessakin ihmisille. Torkon tilan arkea päivitetään säännöllisesti instagram-tilille”, some-vastaavana toimiva Laura Leskelä vinkkaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
