Suurin osa kaurasta viedään edelleen jyvinä. Kuva: Juha Sinisalo
Kauran elintarvikekäyttö Suomessa kolminkertaistunut – tuotevienti odottaa edelleen suurta läpimurtoa
Suomi on yksi maailman suurimpia kauran tuottajia ja kauran viejämaita. Euroopassa vain Puola on Suomea suurempi tuottaja.Tilaajalle
Kaurasadosta odotetaan ennätyssuurta ja kaura ohittaa valtaviljana olleen ohran. Kuva: Carolina HusuKauran elintarvikekäyttö on Suomessa viidentoista vuoden kuluessa kolminkertaistunut ja on nyt noin 150 miljoonaa kiloa, kertoo erityisasiantuntija Mari Raininko Elintarviketeollisuusliitosta (ETL). Tänä vuonna kaurasadosta odotetaan ennätyssuurta ja kaura ohittaa valtaviljana olleen ohran.
Elintarvikekäyttöä ovat vauhdittaneet uusien kauratuotteiden ja -innovaatioiden kehittäminen sekä tutkimusnäyttö kauran terveysvaikutuksista. Myös kauran myllykapasiteetti on kasvanut, Raininko kertoi tiistaina elintarviketeollisuuden talouskatsausta esitelleessä tilaisuudessa.
Suomi on yksi maailman suurimpia kauran tuottajia ja kauran viejämaita. Euroopassa vain Puola on Suomea suurempi tuottaja. Esimerkiksi markkinointikaudella 2023/2024 kotimaisesta kaurasadosta 40 prosenttia päätyi vientiin.
”Suurin osa kaurasta viedään jyvinä, mutta tavoitteena on pidemmälle jalostettujen kauratuotteiden viennin lisääminen”, Raininko kertoo.
Kauratuotteiden vientimahdollisuuksista on puhuttu kauan. Mistä siis kiikastaa, ettei jalostettujen tuotteiden vienti vieläkään vedä.
”Kilpailu on maailmalla kovaa. Tarvitaan tuoteinnovaatioita, kapasiteettia ja toimia, joilla vienti nousee”, Raininko vastaa. Hänen mukaansa pitää ajatella laajaa vientikokonaisuutta, ei pelkästään kauraa.
Kaurassa tuotteena ei ole moitteen sijaa.
Pullonkaula on, että miten tuote saadaan maailmalla, Raininko toteaa.
Suomalainen elintarviketeollisuus nojaa vahvasti kotimaiseen alkutuotantoon, Raininko muistuttaa.
Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan meillä korjataan tänä vuonna keskimääräinen viljasato, 3,3 miljardia kiloa. Määrä kattaa kotimaisen kysynnän.
Rukiin ja ohran sato jäänee teollisuuden tarvetta pienemmäksi, mutta vaje pystytään kattamaan ylivuotisilla varastoilla, Raininko jatkaa.
Sato on kohta korjattu mutta laadusta ei vielä ole saatavissa tarkkoja tietoja. Ainakin paikoin jyvät ovat jääneet pieniksi kuivuudesta johtuen.
Raininko painottaa, että laadukas vilja elinehto elintarviketeollisuudelle.
”Useimmat laatuvaatimukset perustuvat lainsäädäntöön.Yrityksillä on myös muita vaatimuksia, jotta raaka-ainetta voidaan käyttää prosessissa toivotulla tavalla.”
Esimerkiksi mallasohran valkuaispitoisuuden pitää olla riittävän matala, jotta olut ei kuohu liikaa. Entsyymiohrassa puolestaan valkuaista pitää olla paljon, Raininko mainitsee.
”Useimmat laatuvaatimukset perustuvat lainsäädäntöön.”
Viljan laatuun vaikuttavat monet tekijät kuten lajike, viljelytekniikka, maan kasvukunto, sadon säilytys ja käsittely, Rainiko luettelee.
”Merkittävä ja ennakoimaton sadon määrään ja laatuun vaikuttava tekijä on kasvukauden sää.”
Viljan laadun vaihtelu ei ole teollisuudelle aivan pikkujuttu.
”Esimerkiksi myllyn on toimitettava leipomoille tasalaatuista jauhoa, vaikka myllyyn toimitetun viljan laadussa on eroja. Käytännössä erilaatuisia viljoja sekoitetaan tasalaatuisuuden takaamiseksi.”
- Osaston luetuimmat
