

”Märkää on”, summasi peltojen tilannetta tiistaiaamuna 17.10. maidontuottaja Kai Rauma Kaustiselta. Hän pitää puolisonsa kanssa yhden robotin maitotilaa. Peltoa on noin 120 hehtaaria.
Lietettä on jonkin verran tänä syksynä päästy ajamaan kangasmaille. Jokirantojen pelloille ja turvemaille sen sijaan ei ole mitään asiaa, Rauma kertoo.
”Joet ovat tulvakorkeudessa ja tulva-altaat täynnä. Ei ole toiveita, että vesi laskisi nopeasti.”
Lietettä on Rauman tilalla levittämättä noin 800 kuutiota.
”Pitäisi saada loput lietteet mullattua nurmille, sillä se parantaa niiden talvehtimista”, Rauma sanoo.
”Nyt ei voi mennä nurmia pilaamaan, muuten ei ole ensi vuonna satoa saatavissa.”
”Kyntövuorossa oleville nurmille ei ole tänä syksynä asiaa.”

Rauma ei ymmärrä, miksi ympäristöministeriö ei voisi yleispäätöksellä jatkaa lannanlevityksen takarajaa marraskuun loppuun.
Nyt jokainen viljelijä joutuu hakemaan jatkoaikaa erikseen, mikä Rauman mielestä kuormittaa paikallisia maaseutuviranomaisia aivan turhaan.
”Iso osa viljelijöistä joutuu lisäaikaa hakemaan.”
Ministeri ei tiedä, millaisen määrän liete kuiviketta tarvitsee, jotta kuiva-ainevaatimus täyttyisi. Eikä turvetta, kutterinpurua tai kuvia olkia ole saatavilla.
MTK-liitot esittivät ympäristöministeriölle, että valtioneuvoston asetukseen, jossa säädetään viimeisestä lannoituspäivästä, on annettava määräaikainen poikkeus, jossa säädetään viimeisen lannoituspäivän siirtämisestä lokakuun lopulta joulukuulle vuonna 2023.
Ympäristöministeri Kari Mykkänen (kok.) toteaa 12.10. päivätyssä vastauksessaan, että sateisina syksyinä tilanteeseen on aiheellista varautua muun muassa etsimällä lannalle lisävarastoja tai toimittamalla lantaa biokaasulaitoksiin ja muihin lantaa käsitteleviin laitoksiin.
”Vitsiltä kuulostavat ministerin kommentit”, Rauma toteaa. ”Ei täällä ole vapaata säiliötilaa kenelläkään tarjolla, kun elokuun jälkeen pelloille ei ole päästy.”
Mykkäsen toinen ratkaisuehdotus on varastoida lietelantaa aumassa, jos lietelanta on imeytetty kuivikkeeseen ja 30 prosentin kuiva-ainepitoisuus täyttyy.
”Ministeri ei tiedä, millaisen määrän liete kuiviketta tarvitsee, jotta kuiva-ainevaatimus täyttyisi. Eikä turvetta, kutterinpurua tai kuvia olkia ole saatavilla.”
”Kuivikkeen lisääminen olisi myös aikamoinen kustannus”, Rauma jatkaa.
Rauma on mukana biokaasuhankkeessa. Siitäkään ei nyt ole apua, sillä laitos on vasta luvitusvaiheessa. Biokaasulaitokseen tilalla varaudutaan rakentamalla uusi kuivalantala ja yksi uusi lietesäiliö.
Märkyys on kuitenkin haitannut rakennustöitä. Lantalan elementit on saatu vasta pystyyn eikä lietesäiliötä voi kuvitellakaan tekevänsä.
Moni karjatila on samassa tilanteessa kuin Rauma, jos pellot eivät marraskuunkaan aikana kuivu riittävästi eikä tuottajaliittojen vaatimukseen suostuta: minne levittämättä jäävä lanta ja liete laitetaan?
”En tiedä mitä sitten, jos koko syksy sataa. Varastotilaa ei ole.”
Rauma muistuttaa, että karjatilallisilla on yleensä varastotilaa yli vuoden tarpeen. Se ei paljon auta tilanteessa, jossa edellisenkin vuoden lantaa on huonojen levityssäiden takia jäljellä.
”Toivotaan, että maa jäätyisi sen verran, että kantaa koneita.”
”Tuskin kukaan pitkittää levitystä, jos vaan olisi mahdollisuus sitä tehdä. Tässä alkaa olla kaikilla kesän jälkeen takki tyhjä eikä tätä kukaan halua yhtään pidemmälle venyttää.”
”Jos pakkasta alkaa olla 7–8 astetta, kalusto alkaa olla umpijäässä ja sen pesut alkavat olla tekemätön paikka. Pitäisi olla lämmin varasto.”
Routaantuneeseen maahan lantaa tai lietettä ei nitraattiasetuksen mukaan saa levittää.