Tuomioistuin: Kansalliset cap-suunnitelmat eivät vastaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita
Tarkastajat huomauttavat, että yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmat eivät ole merkittävästi vihreämpiä kuin edellisellä kaudella.Tilaajalle
EU:n jäsenvaltioilta ei edellytetä sitä, että ne sisällyttäisivät maataloussuunnitelmiinsa arvion niiden vaikutuksesta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden täyttymisen arvioimisessa on hankaluuksia. Tilintarkastustuomioistuimen mukaan ainoastaan luonnonmukaisesti viljellyn maan lisääminen on tällä hetkellä mitattavissa oleva tavoite. Kuva: Pasi LeinoEU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sekä jäsenmaiden laatimien maataloussuunnitelmien välillä on huomattava kuilu, todetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa tarkastuksessa.
Kauden 2023–2027 yhteisessä maatalouspolitiikassa (cap) jäsenvaltioille on annettu joustovaraa, jonka avulla ne voivat ottaa EU:n kunnianhimoiset vihreät tavoitteet huomioon suunnitelmissaan.
Kaikki jäsenvaltiot käyttivät maatalous- ja ympäristötoimiin sovellettavia poikkeuksia. Lisäksi osa jäsenvaltioista vähensi tai viivästytti EU:n tuen saamisen edellytyksenä olevien vihreiden toimenpiteiden soveltamista.
Jäsenmaiden cap-suunnitelmat eivät yleisesti ottaen nosta merkittävästi vihreän tavoitteen tasoa, tarkastajat toteavat.
Maatalouspolitiikan rahoitus muodostaa 31 prosenttia EU:n vuosien 2021–2027 talousarviosta.
Sillä pyritään varmistamaan oikeudenmukainen tulotuki viljelijöille, elintarviketurva sekä toimeentulo maaseutualueilla. Lisäksi rahoituksen tarkoituksena on suojella ympäristöä vahingoittumiselta ja ilmastonmuutokselta, tarkastuskertomuksessa sanotaan.
Yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmat eivät ole merkittävästi vihreämpiä kuin edellisellä kaudella.
“Yhteisen maatalouspolitiikan vihreä suunnittelu on parantunut. Emme kuitenkaan havainneet jäsenvaltioiden maataloussuunnitelmissa merkittäviä eroja aikaisempaan verrattuna”, toteaa tarkastuksesta vastaavan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Nikolaos Milionis.
“Totesimme, että kansallisen tason suunnitelmat eivät vastaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Lisäksi ympäristötehokkuuden arvioinnissa tarvittavia keskeisiä tekijöitä puuttuu.”
Uuden ohjelmakauden myötä otettiin käyttöön ekojärjestelmät, joilla palkitaan ilmaston, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta suotuisia käytäntöjä.
Sekä ekojärjestelmiin että maaseudun kehittämistoimenpiteisiin liittyy vaatimus osoittaa tietty vähimmäisosuus varoista ympäristö- ja ilmastotoimiin. Kaikki jäsenvaltiot noudattivat tätä vaatimusta.
Tarkastajat huomauttavat kuitenkin, että yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmat eivät ole merkittävästi vihreämpiä kuin edellisellä kaudella.
Lisäksi joitakin ehdollisuusvaatimuksia lievennettiin viljelijöiden alkuvuoden 2024 protestien seurauksena. Tämä saattaa vähentää suunnitelmien ympäristömyönteisiä vaikutuksia entisestään.
Ainoastaan luonnonmukaisesti viljellyn maan lisääminen on mitattavissa oleva tavoite.
Tarkastajat havaitsivat myös, että suunnitelmat eivät ole kovin yhdenmukaisia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kanssa, vaikka vihreän kehityksen ohjelma on yksi EU:n tärkeimmistä ilmasto- ja ympäristöpolitiikoista.
Säännöissä ei vaadita, että jäsenvaltiot sisällyttävät maataloussuunnitelmiinsa arvion capin vaikutuksesta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkastajien mukaan ainoastaan luonnonmukaisesti viljellyn maan lisääminen on mitattavissa oleva tavoite. Vastaava vihreän kehityksen ohjelman vuodelle 2030 asetettu tavoite vaikuttaa erittäin vaikealta saavuttaa.
Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttaminen riippuu suurelta osin capin ulkopuolisista toimista, tarkastuksessa todetaan.
Tarkastajat suosittelevat, että ympäristö- ja ilmastotoimille asetetaan selkeät tavoitteet ja tulosindikaattorit niiden edistymisen mittaamiseksi.
- Osaston luetuimmat
