
Maataloudesta halutaan Euroopassa taloudellisesti kannattavaa, ympäristön kannalta kestävää ja sosiaalisesti vastuullista. Siksi muun muassa maataloustukien kohdentamiseen tarvitaan muutoksia.
Muun muassa näihin johtopäätöksiin päätyivät Euroopan keskeiset ruokaketjun edunvalvojat ja ympäristöjärjestöt niin sanotun strategisen dialogin loppuraportissaan. Raportti julkaistiin syyskuun alussa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen käynnisti strategisen vuoropuhelun tammikuussa. Siihen osallistui 29 sidosryhmää, esimerkiksi viljelijäjärjestöjen Copa ja ympäristöjärjestö Greenpeace.
Keskustelun tarkoituksena oli päästä yhteisymmärrykseen ja hahmotella visio EU:n maatalous- ja ruokajärjestelmien tulevaisuudesta. Keskustelu maataloudesta on ollut repivää viime vuosina, minkä takia eri osapuolet haluttiin samaan pöytään.
Keskustelun taustalla oli myös von der Leyenin pyrkimys rauhoitella viljelijöiden mielenosoituksia Euroopassa viime talvena ennen kevään europarlamenttivaaleja.
Ruokajärjestelmää uhkaa kolme maailmanlaajuista kriisiä. Ilmastonmuutos, luontokato sekä saastuminen.
Lisäksi maailmalla kasvaneet jännitteet vaikuttavat viljelijöihin muun muassa markkinoiden kautta. Raportissa todetaan viljelijöiden heikko asema ruokaketjussa ja tarve vahvistaa sitä.
Raportti on laaja ja siinä on suosituksia niin eläinten hyvinvointiin, maaseudun vetovoiman lisäämiseen kuin tiedonjakamiseen ruokaketjussa.
Yksi oleellinen osuus raportissa on EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (cap) nähtävät muutostarpeet.
Politiikalla tulisi tukea muutosta kohti kestävää ja kannattavaa ruuan tuotantoa.
Maatalouspolitiikka tulisi uudistaa vastaamaan nykyisiä ja tulevia haasteita, raportin kirjoittajat yhteisymmärryksessä toteavat.
Vaikka 2000-luvulla on tehty nimellisesti useita cap-uudistuksia, eivät politiikan perusteet ole juuri muuttuneet sitten vuoden 2003 uudistuksen. Nykyinen ohjelmakausi jatkuu ainakin vuoden 2027 loppuun.
Politiikalla tulisi tukea muutosta kohti kestävää ja kannattavaa ruuan tuotantoa, raportissa sanotaan.
EU:n maatalouspolitiikkaa täytyisi myös uudistaa unionin mahdollista laajenemista varten. Ukrainan EU-jäsenyys voi olla ajankohtainen 2030-luvulla.
Maataloustukien kohdentamiseen ehdotetaan siten muutoksia.
Suoria tukia pitäisi ehdotuksen mukaan kohdistaa niille viljelijöille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Tällaisina mainitaan pienet tilat, nuoret viljelijät ja muut alalle uusina tulevat sekä luonnonoloiltaan vaikeiden alueiden viljelijät.
Maataloustukea tulisi kohdentaa myös entistä enemmän ympäristötoimiin. Raportissa suositellaan lisäämään rahoitusta ilmasto- ja ympäristötoimiin vuosittain seuraavien kahden cap-kauden ajan.
Tuettaville ilmasto- ja ympäristötoimille täytyy olla selkeät mittarit, joiden toteutumisen pohjalta viljelijälle maksetaan tukea.
Toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan niin julkista kuin yksityistä rahoitusta ja rahaa olisi tultava myös cap-budjetin ulkopuolelta.
Raportissa ehdotetaan esimerkiksi oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, jolla tuettaisiin maatalouden kestävyyssiirtymää.
Politiikan muutosten toivotaan tulevan voimaan portaittain, jotta viljelijät pystyvät sopeutumaan niihin.
Strategisessa dialogissa ei ollut mukana puolueita tai jäsenmaiden edustajia.
Raportti tähtää muun muassa agroekologisten viljelymenetelmien laajaan käyttöön maataloudessa sekä biotalouden kehittämiseen.
Ruokavalioihin haetaan muutosta etenkin terveysnäkökulmasta. Kuluttajille halutaan taata mahdollisuus valita kestävä ja tasapainoinen ruokavalio.
Kysyntää voidaan ohjata esimerkiksi veroilla, jotta ihmiset suosisivat terveellisempää ruokaa. Se tarkoittaisi nykyistä kasvispainotteisempaa ruokavaliota.
Raportissa muistutetaan, että EU:n komission täytyisi muistaa kestävyystavoitteensa myös kauppapolitiikassaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Nyt kyseessä on vasta raportti, mitään tulevista uudistuksista ei ole siis vielä päätetty.
Raporttia aiotaan käyttää pohjana, kun laaditaan uuden komission visiota maataloudesta. Eli todennäköisesti raportti vaikuttaa komission tulevaan ehdotukseen seuraavasta cap-uudistuksesta.
Komission cap-ehdotuksen jälkeen alkanee kovimmat väännöt, kun 27 jäsenmaata, Euroopan parlamentti sekä valtava määrä eri organisaatioiden lobbareita pyrkii jättämään jälkensä tulevaan cap-uudistukseen.
Strategisessa dialogissa ei ollut mukana puolueita tai jäsenmaiden edustajia.