
Keski-Suomessa Keiteleellä asuva viljelijä Antti Savolainen otti yhteyttä MT:n toimitukseen pohtien, joko nykytekniikka sallii pelloilla sijaitsevien rautaisten rajapyykkien korvaamisen pilvipalveluun merkittävillä rajapisteillä.
”Keskellä peltoa seisova rajapyykki on iso riski kalliille maatalouskoneille. Viljelijän pitää muistaa ne merkitä erikseen näkyvästi, etenkin urakoitsijoita varten”, Savolainen sanoo.
”Varsinkin jos urakoitsija vaihtuu, on riskinä, ettei tieto kulje ja vahinko pääsee tapahtumaan”, hän miettii.
Maanmittauslaitokselta tulosyksikön johtaja Petri Notko vastaa, että lohkomisen yhteydessä uusia pyykkejä pystytettäessä voidaan rautainen pyykki korvata rajapistemerkinnällä. Pyykkien sijainnit harkitaan aina maaston mukaan.
”Pyykki voidaan jättää rakentamatta, jos rajakulma sijaitsee ojassa tai on muuten sijainniltaan sellainen, että pyykin epäillään katoavan toimenpiteiden yhteydessä. Näin toimitaan myös kaava-alueella, jossa pyykkien katoaminen on riskinä kunnallistekniikan ja muun rakentamisen myötä.”
Maanmittausviranomaiset osaavat Notko mukaan huomioida asian myös viljelyn näkökulmasta.
”Pyykit pyritään laittamaan esimerkiksi metsäsaarekkeisiin tai muuten niin, että ne eivät hankaloita maataloutta ja peltotöitä. Rajankäynneissä merkintäratkaisuja peilataan aina tilanteeseen ja maataloustoiminnan tarpeet osataan huomioida.”
Toisinaan maanomistajat vaativat itse rajapyykkien pystyttämistä rajaepäselvyyksien välttämiseksi paikoille, joilla se voitaisiin korvata rajapisteellä.
”Rautaiset pyykit selkeyttävät rajoja myös kiinteistön omistajan vaihtuessa”, Notko muistuttaa.
”Rautaiset pyykit selkeyttävät rajoja myös kiinteistön omistajan vaihtuessa.”
Puhelimen GPS- ja karttasovellusten tarkkuus vaihtelee, eikä niiden varassa voida rajojen sijaintia tulkita.
Pellolla ja muulla avoimella paikalla puhelin tai vastaava paikannuslaite näyttää sijainnin muutaman metrin tarkkuudella. Metsässä tai rakennusten keskellä yhteys satelliitteihin on huonompi, ja tarkkuuskin voi olla kymmeniä metrejä.
Toistaiseksi tätä parempi tekniikka on vain ammattilaisten käytössä. Paikannustekniikka toki kehittyy nopeasti.
”Maatalouskoneidenkin paikannus voi olla nykyisin jo sentintarkkaa.”
Maanmittauslaitos laittaa paikalleen vuosittain noin 50 000 uutta rajapyykkiä.
”Sitä kohti mennään, että uusien rajapyykkien merkinnässä vähemmän rakennetaan ja useammin valitaan rajapiste. Vielä ei kuitenkaan ole näköpiirissä, että kaikki fyysiset rajamerkit pelloilta näillä voitaisiin korvata”, Notko toteaa.
Rajapyykkinen poistaminen rekisteristä edellyttää aina maanmittausviranomaisen tekemää toimitusta, mikä tietää kustannuksia maanomistajalle.
”Maanomistaja voi pyytää toimenpidettä, jossa rajapyykki muutetaan rajapisteeksi. Maanmittauslaitoksen hinnaston mukaiset kustannukset maksaa maanomistaja”, kertoo Notko.