Falcon-lajike on isoa. Kuva: Rami Marjamäki
Mansikat uhkaavat jäädä pieniksi tänä vuonna
Mansikoiden kehitys on tänä vuonna ollut hidasta kylmästä säästä johtuen. Aikaisimpia lajikkeita on kuitenkin päästy poimimaan viikon verran pälkäneläisellä Niitty-Seppälän tilalla.Tilaajalle
Jukka Kittilä tutkii Magnum-lajikkeen kasvua kasvihuoneessa. Kuva: Rami MarjamäkiNiitty-Seppälän tilalla Pälkäneellä on kerätty ensimmäisiä avomaan mansikoita viikon verran.
”Kehitys on ollut todella hidasta”, sanoo tilan isäntä Jukka Kittilä.
”Viime vuonna mansikkakausi loppui heinäkuun alussa, nyt päästään vasta alkuun”, hän kuvailee.
Vaikka kasvukausi on tavanomaista jäljessä, ei se ole täysin poikkeuksellista.
”Mansikka-aika voi heitellä kolmekin viikkoa suuntaan tai toiseen. Viime vuonna ensimmäiset avomaanmansikat poimittiin 5.6., nyt 15.6., mutta joskus juhannuksen jälkeenkin.”
Avomaanmansikkakausi jatkunee Niitty-Seppälän tilalla näillä näkymin elokuun puolelle.
”Jollei mitään katastrofia tule sään puolesta”
Pitkään jatkunut kylmä ja sateinen sää ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut ongelmia. Mansikat kyllä jäävät kooltaan toivottua pienemmäksi, sillä raakileita on poikkeuksellisen paljon.
"Lajikkeesta riippuen ainakin Polkan mansikat kyllä jäävät kooltaan toivottua pienemmäksi.”
Se lisää korjuukustannuksia. Toisaalta kylmyys pitää kasvitaudit, kuten harmaahomeen poissa.
Kittilä pyrkii antamaan mansikoille tasapainoista typpilannoitusta, mikä ei ole helppoa. Typpeä pitää olla tarpeeksi, jotta mansikka jaksaisi kasvattaa kohtalaisen kokoiset marjat. Liika typpi taas lisää homeen riskiä.
”Suo siellä, vetelä täällä”, Kittilä naurahtaa.
Ripsiäinen on paha tuholainen Suomessa, ja meillä alkavat keinot loppua niiden kanssa.”
Mansikanviljelijä näkee viileässä kesäsäässä etuja. Uudet istutukset menestyvät. Tuhohyönteiset pysyvät kurissa, mikä on hyvä, sillä markkinoilta poistuu koko ajan kasvinsuojeluaineita, joilla hyönteisinvaasioita saadaan hillittyä, Kittilä kertoo.
”Esimerkiksi ripsiäinen on paha tuholainen Suomessa, ja meillä alkavat keinot loppua niiden kanssa.”
Nyt Kittilä soisi sään jatkuvan sopivan viileänä ja kuivana, jotta ”mansikka saa rauhassa pumpata voimaa raakileille”, kuten hän asian ilmaisee.
Andrein valmistama burgerateria. Bistrovaunussa tarjoillaan myös napolilaisia pitsoja. Kuva: Rami MarjamäkiMansikka on tilan pääkasvi. Avomaan mansikkaa viljellään 15 hehtaarilla sekä kolmessa kasvihuoneessa 3 000 neliön alalla, joista löytyy lisäksi hieman vadelmaa. Lisäksi viljelyssä on hehtaarin verran varhaisperunaa ja viisi hehtaaria hernettä.
Tila on viljellyt samalla paikalla jo 40 vuoden ajan, ja tilamyymäläkin on perustettu 1980-luvun puolivälissä.
Kittilä pitää tärkeänä, että tilalla on vetovoimatekijöitä. Kesällä Niitty-Seppälän tilalla palvelee myymälän lisäksi kahvila, leipomo sekä kotieläinpiha, josta löytyy poneja, alpakoita, lampaita, kaneja ja kanoja.
Uusimpana hankintana on bistrovaunu, jossa tarjoillaan viikonloppuisin napolilaista pitsaa ja viikolla hampurilaisia.
Mansikat myydään rasioissa, koska tarjonta on vielä niukkaa. Kuva: Rami MarjamäkiKittilä laskeskelee, että maksaa palkkaa noin 80 ihmiselle kesän aikana.
Kaikki mansikanpoimijat ovat Ukrainasta, muu henkilökunta Suomesta.
”Olemme saaneet tarpeeksi työvoimaa.”
Ukrainassa käytävä sota näkyy Niitty-Seppälän tilalla siten, että samoja ihmisiä on hankala saada töihin joka vuosi. Vaihtuvuus on Kittilän mukaan noin 50 prosenttia.
- Osaston luetuimmat
