• Kasvuturpeen korvaajiksi testattu kahvipaahtimon ja sienikasvattamon sivuvirtoja sekä mädätysjäännöstä

    Käytöstä poistuvan turpeen korvaajia kasvualustana haetaan kuumeisesti. Toimivia alustoja voivat olla erilaiset biopohjaisten materiaalien seokset.
    Tilaajalle
    Turvetta vastaavaa, yhtä toimivaa kasvualustaa on vaikea löytää.
    Turvetta vastaavaa, yhtä toimivaa kasvualustaa on vaikea löytää.  Kuva: Sanne Katainen
    Maatalous|Kasvintuotanto
    21.3.202613:00
    Johanna Koskiahde

    Puutarhat tarvitsevat kasvualustoiksi uusia kestäviä ja kotimaisia vaihtoehtoja turvetta korvaamaan. Tällä hetkellä näitä on saatavilla niukasti, mikä vaikuttaa elintarviketuotannon kuluihin ja kannattavuuteen.

    Turvevapaa ruoketju -hankkeessa on Järviseudun ammatti-instituutin (Jami) Kurejoen toimipisteessä tehty parin vuoden ajan kasvualustakokeita, joissa jääsalaattia kasvatetaan erilaisilla biopohjaisilla kasvualustamateriaaliseoksilla. Koekasvina käytettävä jääsalaatti on myynnillisesti merkittävä ruukkuviljelykasvi Suomessa. Kokeita on tehty myös tomaatilla.

    Tavoitteena on löytää uusia kotimaisia, ympäristöystävällisiä ja taloudellisia vaihtoehtoja turpeen korvaajiksi. Hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Järviseudun koulutuskuntayhtymä.

    Mervi Ukonmäki Jamista esitteli koeviljelyn tuloksia Seinäjoella Ratkaisuja turvemaille -seminaarissa maaliskuun alussa.

    ”Viimeiset kokeet tehdään huhtikuussa. Viiden aiemman kasvatuskokeen voittajat pistetään vastakkain”, Ukonmäki kertoo.

    Materiaaleista kokeissa parhaiten sadon keskipainolla mitattuna menestyivät suobiomassa eli rahkasammal, naudan mädätysjäännös, sienimöalusta, pajukompostialusta, järviruoko ja ruokohelpikomposti.

    ”Näistä ainoastaan pajukompostialusta on ulkomainen, Tanskasta. Muut materiaalit ovat kotimaisia”, kertoo projektipäällikkö Johanna Kivioja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

    Kiviojan mukaan juuri mikään materiaaleista ei toimi kasvualustana yksin, vaan tarvitaan seoksia.

    ”Seoksissa haetaan yhdistelmiä, joissa jokaisen aineen positiiviset erityispiirteet saadaan parhaiten hyödynnettyä. Kokeiltavia vaihtoehtoja ja seossuhteita on siis massiivinen määrä.”

    Sienimöalusta toimii kierrätettynä salaatin kasvualustana. Kuvituskuva sienimöstä.
    Sienimöalusta toimii kierrätettynä salaatin kasvualustana. Kuvituskuva sienimöstä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Tärkeä tekijä on kasvualustan happamuus. Kokeen materiaalit ovat neutraaleja tai emäksisiä, ja rahkasammalpitoinen suobiomassa tuo seoksissa tarvittavan happamuuden alustaan.

    ”Rahkasammalta viljellään jo nyt Suomessa kasvualustoihin. Sen ominaisuudet ovat lähellä turvetta. Mutta sormia napsauttamalla ei tulla pääsemään, jos koskaan, määriin, jotka vastaavat turpeen nykyistä tarvetta”, Kivioja toteaa.

    Kivioja pitää järkevänä vaihtoehtona sitä, että muita materiaaleja yhdistetään turpeen kanssa seoksiksi.

    ”Turve antaa paljon anteeksi muille materiaaleille niiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin liittyvissä puutteissa. Lisäksi pitkitettäisiin turpeen riittävyyttä seostamalla siihen muita biomateriaaleja.”

    ”Kokeiltavia vaihtoehtoja ja seossuhteita on siis massiivinen määrä.”

    Johanna Kivioja

    Teollisuuden sivuvirtamateriaaleja, kuten puukuitua, on kokeiltu paljon kasvualustana. Sivuvirtamateriaaleista Ukonmäki mainitsee sienimöalustan ja kahvinpaahtimon sivuvirtamassan.

    ”Sienten kasvatuksessa käytettävää sienimöalustaa olisi maailmalla hyvin saatavilla. Kahvipaahtimon sivuvirta-aines ei toiminut kokeillussa muodossa, mutta saattaisi toimia esimerkiksi kompostoituna.”

    Ukonmäki pitää kokeiden perusteella suosikkivaihtoehtonaan mädätysjäännöksiä, jonka saatavuus Suomesta on hyvä.

    Kurejoen kasvatuskokeissa päästiin testaamaan lukuisia eri seosyhdistelmiä. Lisätutkimukselle on kuitenkin tarve.

    ”Kauppakelpoisen sadon tuotannossa eivät vaihtoehdot saa hävitä turpeelle”, korostaa Ukonmäki. Toistaiseksi näin käy.

    Ukonmäen mukaan seuraavaksi on optimoitava kastelu ja lannoitus kullekin materiaalille.

    ”Se on kriittinen tekijä, jotta kunkin materiaalin ja seoksen täysi potentiaali saadaan selville. Nyt kokeissa on käytetty turpeen lannoitusohjelmaa.”

    Tulosten osalta Ukonmäki summaakin, että toimivia turpeettomia kasvualustaseoksia on mahdollista tehdä, mutta toistaiseksi haasteina ovat saatavuus, hinta ja eri kasviperäisten erien epätasalaatuisuus.

    Lisää aiheesta
    • Lannan jatkojalostaminen esimerkiksi biokaasutuotannon yhteydessä olisi keino lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Arkistokuvassa maatilan biokaasulaitos.

      Maatalous | Mullistaako tämä keksintö lannan käytön ja lannoitemarkkinat? ”Olisi lisätuloa viljelijälle”

      Tilaajalle
    • Olli Kangas, Sami Kesti ja Jari Vierimaa laskevat, että yhteiskaivojen avulla tila voi jatkossa säästää merkittävästi sekä aikaa että rahaa.

      Maatalous | Ravinteet talteen, kustannukset kuriin – Nivalassa kehitetään viljelijöiden yhteisiä etäkaivoja

      Tilaajalle
    • Turpeella on ollut merkittävä rooli Suomen energiantuotannossa, huoltovarmuudessa ja alueellisessa työllisyydessä, kansalaisaloitteessa todetaan.

      Energia | Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja poistettava päästökaupan piiristä, kansalaisaloite vaatii

      Tilaajalle
    • Voimalaitos. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Tarvitsemme polttokattiloita talvikuukausiin

    • Turve on ratkaisu, jota tarvitaan pahimman varalle myös energian tuotantoon, elinkeinoministeri Sakari Puisto sanoi. Arkistokuva. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA.

      Energia | Elinkeinoministeri Puisto Ylelle: Turvetta tarvitaan säätövoimaksi ”pahan päivän varalle”

    • Koneyrittäjät ry:n uuden puheenjohtaja Marko Vainionpään katse on tulevaisuudessa. ”Kasvuturpeen kysyntä kasvaa Euroopassa kohisten.”

      Yritykset | Turve seilaa maailmalle

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    turpeen korvaaminen
    biopohjaiset materiaalit
    kasvualustat
    turveton viljely
    kiertotalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle