• Kuortanelaisen maitotilan vasikat viettävät koko kesäkauden laitumella – ”Umpilehmiin verrattuna laiduntavat paljon ahkerammin”

    Wirtakangas oy:n maitotilan pellolla Kuortaneen Virtalassa näky yllättää: lehmävasikat laiduntavat. Tilalla vasikoiden laidunnus onkin ollut käytössä jo seitsemän vuotta hyvin kokemuksin.
    Tilaajalle
    Wirtakangas oy:n maitotilalla Kuortaneen Virtalassa vasikat ovat laiduntaneet jo seitsemänä kesänä. Tällä hetkellä laiduntavia vasikoita on kolmisenkymmentä. Jos yksi vasikoista lähtee laitumelle, muu porukka seuraa.
    Wirtakangas oy:n maitotilalla Kuortaneen Virtalassa vasikat ovat laiduntaneet jo seitsemänä kesänä. Tällä hetkellä laiduntavia vasikoita on kolmisenkymmentä. Jos yksi vasikoista lähtee laitumelle, muu porukka seuraa. Kuva: Lina Sepponen
    Maatalous|Maidontuotanto
    8.8.202617:00
    Arto Takalampi
    Kuortane

    Wirtakangas oy:n Lina Sepponen vahvistaa havainnon vasikoiden laidunnuksen harvinaisuudesta. Myöskään hän ei ole törmännyt siihen kovin usein.

    ”Hyvä, jos lehmiä näkee enää laitumella.”

    Vasikoiden laidunnus alkoi tilalla vähän epäonnisen sattumuksen kautta, sillä vasikkatiloissa pääsi leviämään vasikoiden ripulitauti. Desinfioinnin vuoksi vasikkala tyhjennettiin kesäksi kolmeksi kuukaudeksi ja vasikat siirrettiin ulkotiloihin.

    ”Huomasimme silloin, että nehän tykkäsivät olla ulkona ja laitumella. Kunnostimme niitä varten tiloja ja siitä lähtien vasikat ovat laiduntaneet kesäisin”, Pertti Sepponen esittelee.

    Vasikoilla on laitumen yhteydessä suojaisa ja kuivitettu katosalue. Useimmiten vasikat jäävätkin makailemaan kuivitetulle alueelle, eivät laitumelle.
    Vasikoilla on laitumen yhteydessä suojaisa ja kuivitettu katosalue. Useimmiten vasikat jäävätkin makailemaan kuivitetulle alueelle, eivät laitumelle.  

    Kesäkaudella poikimisen jälkeen syntyneet vasikat siirretään yksilökarsinoihin, joille on saneerattu tilat vanhoihin puori- eli aittarakennuksiin. Kahden viikon ikäisestä sonnivasikat lähtevät välitykseen ja lehmävasikat siirretään laidunryhmään.

    Hiehopihattoon ne jatkavat 4-6 kuukauden ikäisinä.

    Laitumen yhteydessä vasikoiden suojana on kuivitettu katosalue, jossa ne pääsevät lepäämään ja siirtymään laitumelle. Samassa yhteydessä vasikoilla on tarjolla myös kuivaheinää ja apetta.

    Maitojuottoon on erillinen automaatti, joka seuraa ja kirjaa sähköisen korvamerkin avulla juottotapahtumat.

    ”Kun uusi pieni vasikka tulee ryhmään mukaan ja lähtee vapaudestaan innostuneena juoksemaan laitumelle, muut lähtevät perään.”

    Pertti Sepponen

    Lina ja Pertti Sepponen ovat tehneet vuosien varrella mielenkiintoisia havaintoja vasikoiden laiduntamisesta. Heidän mukaansa kaikesta näkee, että se on vasikoiden mieleen.

    ”Lehmä on laumaeläin, ja vasikkalaumassakin isommat vasikat ovat pomoja, jotka opettavat nuorempia. Silti kun uusi pieni vasikka tulee ryhmään mukaan ja lähtee vapaudestaan innostuneena juoksemaan laitumelle, muut lähtevät perään”, Pertti Sepponen naurahtaa.

    Syntyneille vasikoille on kesäajaksi yksilökarsinat vanhoissa puori- eli aittatiloissa. Laidunryhmään ne pääsevät pariviikkoisina. Vastasyntyneillä vasikoilla ei ole vielä korvamerkkejä.
    Syntyneille vasikoille on kesäajaksi yksilökarsinat vanhoissa puori- eli aittatiloissa. Laidunryhmään ne pääsevät pariviikkoisina. Vastasyntyneillä vasikoilla ei ole vielä korvamerkkejä.  Kuva: Arto Takalampi

    Alkuvaiheessa laidunaita osoittautui kevyeksi: vasikat kaivoivat reiän sen alta ja lähtivät jonossa kaurapellon halki vapauteen naapurin lehmien luo.

    ”Laitettiin sitten vähän järeämpää tavaraa tilalle.”

    Lina esittelee, että vasikat liikkuvat oman halunsa mukaan katoksesta laitumelle ja takaisin. Yleensä ne syövät päivisin laitumella ja yöksi tulevat katokseen. Samoin ne tulevat suojaan rankkasateella vain käytyään laitumella syömässä.

    ”Mutta kun satelee hiljakseen, niillä ei ole mitään kiirettä laitumelta pois. Helteellä taas ne jäävät makailemaan laitumelle johtavalle, hietikkoiselle alueelle kuin puolikuolleet”, Pertti Sepponen kertoo.

    Sateen jälkeen jaloittelualue laitumelle on väkisinkin liejuinen kuivittamisesta huolimatta, ja liejua vasikatkin vähän välttelevät. Hiekkapohjainen, turvekuivitettu alue kuivahtaa Pertti Sepposen mukaan kuitenkin nopeasti.

    ”Kun olosuhteet ovat hyvät kuten pari vuotta sitten, vasikat olivat ulkona lokakuun loppuun asti eli puoli vuotta.”

    ”Umpilehmiin verrattuna vasikat laiduntavat paljon ahkerammin.”

    Lina Sepponen

    Vasikoiden laiduntaminen ei aiheuta tilanväelle ylimääräistä vaivaa verrattuna sisätiloissa pitämiseen, vaan päinvastoin: kuivittelua on vähemmän. Eniten vasikat moittivat sääskiä ja paarmoja, mutta siinäkin on kokemuksen mukaan eroja.

    ”Jos vasikat siirretään laitumelle varhain keväällä, kun itikoita ei vielä ole, vasikat tottuvat niihin paljon helpommin verrattuna siihen, että vasikat tulisivat kesemmällä laitumelle”, Pertti Sepponen sanoo.

    Vasikkalaidun on umpilehmien laitumen vieressä. Umpparit ovat kylmäpihatossa, josta niillä on vapaa laidunnus- ja jaloittelumahdollisuus kesää talvea.

    ”Umpilehmiin verrattuna vasikat laiduntavat paljon ahkerammin”, Lina Sepponen on havainnut.

    Lisää aiheesta
    • ”Täältä lehmät syövät kohta kukat, muuten silmälläpidettävää ketoneilikkaa ei kannattaisi poimia”, toteaa luontokartoittaja Kati Gürsönmez Jarno Tuomiselle, jonka laidunta hoitavat kyytöt.

      Ympäristö | Näin vuosisatoja laidunnettu niitty voi – parjattu märehtijä on uhanalaisimpien luontotyyppien elinehto

      Tilaajalle
    • Mittauksen ensisijainen tarkoitus on tuottaa hyvinvointitietoa maitotilan kehittämisen tueksi, ei luokitella tiloja ennalta määrättyjen rajojen perusteella, sanoo Valion alkutuotannon kehityspäällikkö Hanna Casto.

      Maidontuotanto | Valio aloittaa lypsykarjan hyvinvoinnin arvioinnin uudella menetelmällä: ”Tällä vastataan tarpeeseen”

      Tilaajalle
    • Matkaa yhdelle lohkolle saattaa tulla pitkästi. Kuva on Irlannista.

      Kasvintuotanto | Oppia Irlannista: Tällä menetelmällä onnistuu etäisten lohkojen laiduntaminen

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    vasikka
    laidunnus
    maitotila
    Kuortane
    karjatalous
  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle