
Omien viljelykustannusten tunteminen on tärkeää, kun sadon ja tuotantopanosten hinnat vaihtelevat.
Kun oma kulurakenne on tiedossa, voidaan helpommin arvioida, mitä viljan hintavaihtelut tai lannoitehinnan muutokset tarkoittavat omalla tilalla.
Viljelyn kustannusten karkeaa arviointia tulisi tehdä jo viljelysuunnittelun yhteydessä.
Ennakkolaskelmien avulla voidaan arvioida, mikä merkitys on erilaisten kasvien ottamisella mukaan viljelykiertoon, mitä kannattaa viljellä kasvukunnoltaan erilaisilla peltolohkoilla, millaista satotasoa tulee tavoitella ja mikä on sadon hintavaatimus eli millä hinnalla voi ja kannattaa myydä tai tehdä viljelysopimuksia.
Ennakkolaskelmista nähdään myös, mikä merkitys tilan taloudelle on, jos satokasvin sijaan pellolle perustetaankin viherlannoitusnurmi tai kylvetään maanparannuskasvia.
Omien tuotantokustannusten tiedostaminen ja laskenta luovat hyvän pohjan viljelyn erilaisiin päätöksentekotarpeisiin ja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi.
Pro Agrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttavat keskiarvosatoja paremman sadon määrän lisäksi muita pienemmät kiinteät kustannukset.
Viime vuonna lähes kaikkien peltokasvien sato oli tavanomaista pienempi alkukasvukauden kuivuuden takia, mikä näkyy oheisen taulukonkin satomäärissä.
Paras neljännes on useiden tunnuslukujen valossa, sekä tuotoissa että kustannuksissa, pystynyt heikompaa neljännestä selvästi parempaan tulokseen, vaikka tulos on jäänyt tappiolliseksi.
Jos tuotantokustannukset ovat korkeat, eikä niiden alentamiseen ole mahdollisuuksia, tarvitaan lisää kiloja jakamaan kustannuksia. Satotasojen on siis noustava, jos kustannuksia ei pystytä alentamaan.
Jos satotasojen nosto ei onnistu, on katseet suunnattava tuotantokustannusten karsimiseen tavalla tai toisella.
Viljan tuotantokustannuksista yli puolet muodostuu kiinteistä kuluista eli koneiden, rakennusten ja pellon pääomakuluista sekä yleiskustannuksista. Tämän takia on syytä tarkastella erityisesti tilan kiinteiden kustannusten tasoa.
Viljelypinta-alaan nähden liian suuri konekapasiteetti heikentää merkittävästi kannattavuutta, jos koneita ei pystytä käyttämään oman tilan viljelyn lisäksi muuhun käyttöön, esimerkiksi koneurakointiin, tai ei ole mahdollista hyödyntää tilojen välistä yhteistyötä.
Konekapasiteetin oikea mitoitus on yksi tärkeimmistä tekijöistä kannattavaan tulokseen pääsemiseksi. Lisäksi energiansäästövaihtoehtojen kartoittaminen on tärkeää.
Kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä Pro Agria Keskusten Liitossa.