
Kotieläintuottajat antavat lomituspalveluiden toimivuudelle kouluarvosanan 7,8. Tuottajat, jotka järjestävät lomituksen itse, antoivat arvosanaksi 8,2.
Parhaan yleisarvosanan saivat Keuruun kaupungin lomituspalvelut, Pedersöre avbytarservice ja Sastamalan kaupungin lomituspalvelut, ilmenee MTK- ja SLC-liittojen tekemästä lomituspalveluiden tyytyväisyyskyselystä.
Kysely kattoi kaikki Manner-Suomen 12 lomituspalveluyksikköä. Vastauksia kertyi 1 230 lomituspalveluita käyttävältä tilalta ja vastausprosentti oli 15,3.
Sähköpostitse tehty kyselyn toteutti MTK-Häme 26.1.–5.2. Aluepäällikkö Kari Aikio MTK Hämeestä esitteli tuloksia liittojen edustajille tiistaina 13.2. Teams-palaverissa.
MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola kommentoi tiistaina, että kyselyn tuloksissa näkyy yhteistoimintaryhmien vaikutus lomitukselle. Sastamalan kaupungin lomituspalvelut sai järjestäin hyviä arvosanoja ja alueen yhteistoimintaryhmä kokoontuu säännöllisesti. ”Pitkäjänteinen työ lomitusasioissa ja kehittäminen yhdessä eri tahojen kanssa on avainasemassa, että ollaan palveluun tyytyväisiä.”
Vastaajista hieman yli 80 prosenttia oli vähintään melko samaa mieltä siitä, että lomittajien tehtävät ovat tarpeeksi laajat ja siten tarpeelliset työt tulevat tehdyksi. Valtaosalla tiloista oli lähes aina käytössään sama lomittaja, mitä suurin osa vastaajista piti tärkeänä.
81 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että vuosiloma on järjestynyt ajallaan. Sen sijaan runsas neljännes vastaajista oli tyytymätön sijaisavun järjestämisen nopeuteen.
Sijaisavun saamisessa oli suuria eroja lomitusyksiköiden välillä. Pienimmillään tyytämättömiä oli vain 6 prosenttia mutta suurimmillaan peräti 63 prosenttia.
”Systeemi nojaa liikaa siihen olettamukseen, että yrittäjällä on perhettä tai ystäviä, jotka sekä asuvat lähellä että ovat päteviä tuuraamaan, kun yrittäjä ei itse kykene esimerkiksi vamman takia työhön”, todetaan yhdessä sijaisapua koskevista avoimista kommenteista.
”Pitkäjänteinen työ lomitusasioissa ja kehittäminen yhdessä eri tahojen kanssa on avainasemassa, että ollaan palveluun tyytyväisiä.” Jaakko Ahola
Tiistain kyselyn julkistustilaisuudessa todettiin vuosilomien ja sijaisavun järjestymisen nivoutuvan yhteen. Siellä, missä lomittajista on pula ja heitä tarvitaan äkkiä sijaisaputöihin, vuosilomat jäävät vaille tuuraajaa helpommin kuin siellä, missä lomittajia on enemmän.
Lomittajia pidetään ammattitaitoisina ja erot lomitusyksiköiden välillä olivat pieniä. Ulkomaalaistaustaisten lomittajien kielitaitoon oltiin päätääntöisesti tyytyväisiä, mutta tyytymättömiäkin vastaajia löytyi.
Kyselystä ei selviä se, johtuuko mahdollinen kielimuuri lomittajan vai tilallisen kielitaidosta. Asiaa ei kuitenkaan voi vähätellä, sillä on ehdottoman tärkeää, että osapuolet ymmärtävät toisiin esimerkiksi ohjeistettaessa lomittajaa tilan töihin.
Kolmannes vastaajista kertoi tilallaan joskus olleen lomittajan töissä joko sairaana tai loukkaantuneena eikä tämä siksi ole kyennyt tekemään kaikkia töitään.
Loimitusyksiköiden välisiä eroja oli paljon lomitushallinnon tavoitettavuudessa ja jonkin verran yhteydenpidon onnistumisessa. Eroa oli myös siinä, miten kyselyn vastaajat kokivat lomituspalveluiden oganisonnin ja muun hallinnon työn onnistuneen.