• Kutsumaton ruokailija voi sairastuttaa koko karjan

    Varastoimalla vilja ja rehut huolellisesti voidaan pienentää tuotantoeläinten riskiä sairastua salmonellaan. Jyrsijöiden torjunta-aineet ja merkkisyötit tekevät paremmin kauppansa, kun tarjolla ei ole viljaa tai muuta rehua.
    Nauta voi saada salmonellatartunnan bakteerin likaamasta rehusta tai juomavedestä.
    Nauta voi saada salmonellatartunnan bakteerin likaamasta rehusta tai juomavedestä.  Kuva: Kari Salonen
    Maatalous|Maatalous
    30.9.202213:30
    Maija Ala-Siurua

    Suurin osa nauta-, sika- ja siipikarjatiloilla vuosittain todettavista salmonellatartunnoista on lähtöisin haittaeläimistä eli linnuista ja jyrsijöistä, muistuttaa Eläinten terveys ETT ry. Usein tartunta on peräisin haittaeläinten ulosteista, joita on päätynyt tuotantoeläinten juomaveteen tai rehuihin. Siksi kutsumattomia ruokailijoita ei pidä ehdon tahdoin houkutella eläinsuojiin tai rehuvarastoihin.

    Paras tapa suojata vilja ja muut väkirehut haittaeläinten aiheuttamalta riskiltä on säilyttää ne suljetuissa varastoissa, joihin jyrsijät ja linnut eivät pääse. Jos varasto on päältä avoin, katossa ei saa olla rakenteita, joissa linnut voivat istua, ETT ohjeistaa.

    Viljaa ostettaessa kannattaa tarkistaa, että vilja on varastoitu suljetuissa siiloissa ja haittaeläintorjunnasta on huolehdittu. Paras toimintatapa ETT:n mukaan on sopimustuotanto. Vähänkin epäilyttävissä tapauksissa on parasta käydä itse paikan päällä toteamassa tilanne ennen sitovaa ostopäätöstä ja viljan siirtoa.

    Varastokuivureiden täyttösuppilot kannattaa peittää, kun varastokuivuria ei täytetä. Avoimeen täyttösuppiloon voi päästä lintujen ulosteita, jotka päätyvät viljan mukana siiloon ja likaavat koko viljaerän. Salmonella lisääntyy lämpimässä ja kosteassa siilossa, eikä sitä ETT:n mukaan todennäköisesti huomata viljasta ennen kuin salmonellatartunta todetaan viljaa syöneissä eläimissä.

    Maahan karisseet rehut kannattaa siivota pois heti niin rehu- ja viljavarastoilla kuin murskeviljalaakasiilojen, -aumojen ja -tuubien lähistöltä. Näin kusumattomille vieraille ei ole tarjolla syötävää. Niin ikään kuivurin kippausmontun ympäristöön ja tasoille karissut vilja ja viljan esipuhdistusjäre on syytä siivota pois haittaeläimiä houkuttamasta.

    ETT suosittelee, että varastojen ja tuotantorakennusten vierustoilla pidetään kahden metrin vyöhyke, jolla ei ole tavaraa tai kasvillisuutta eläinten suojapaikoiksi. Kova alusta kuten betoni, asfaltti tai tiukkaan poljettu sora on sopiva murskevilja-aumoille ja -tuubeille. Rakennusten seinustoilla voi olla nurmikko, kunhan se pidetään lyhyenä.

    Jyrsijöiden torjunta-aineet ja merkkisyötit tekevät paremmin kauppansa, kun tarjolla ei ole viljaa tai muuta rehua, ETT muistuttaa.

    ETT:n oppaita:

    Haittaelaimiltä suojautuminen nautatiloilla

    Haittaeläimiltä suojautuminen sikatiloilla

    Haittaeläimiltä suojautuminen siipikarjatiloilla

    Lisää aiheesta
    • Mikkeliläinen Sauli Niinistö on hyvä navettakissa, se tappaa hiirien lisäksi rottia. Arkistokuva.

      Romukasat pois nurkista ja loukut tilalle – haittaeläinten torjunta voi säästää kotieläintilan taudilta

    • Jos rotta ei löydä lämmintä talviasumusta, sen häntä tai korvat voivat paleltua. Kuvan rotalla on hännästä jäljellä enää nysä.

      Koti | Lokakuu on suurien rottalaumojen aikaa – kesällä ja syksyllä ruokaa riittää ja rottanaaras voi saada 8–12 poikasta kolmen viikon välein

    • Matti Kumpulainen kertoo, että taistelu salmonellaa vastaan tuntui loputtomalta. Ilman vakuutusta siitä ei olisi selvitty.

      Maatalousyrittäjät | Maitotilalla taisteltiin salmonellaa vastaan yli vuoden ajan, ilman vakuutusturvaa olisi ollut pakko luovuttaa

      Tilaajalle
    • Naakat on nimetty nautakarjatilojen salmonellan tartuntalähteeksi.

      Naakat toivat salmonellan nautakarjatiloille – salmonellaa tällä hetkellä jo 11 pohjalaisella tilalla

    Artikkelin aiheet
    haittaelaintorjunta
    salmonella
    tuotantoeläin
    viljavarastointi
    ETT ry
  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen