

”Emme ole avaamassa sopimuksiamme kauppojen kanssa”, sanoo HK Foodsin toimitusjohtaja Juha Ruohola.
Hän viittaa MTK:n toisen puheenjohtajan Tero Lahden, vetoomukseen sopimusten avaamisesta tilanteessa, jossa naudanlihan niukkuus ei ole nostanut tuottajahintoja Suomessa (MT 24.3.).
Kauppojen kanssa tehtävät sopimukset jakaantuvat kolmeen eri jaksoon vuodessa.
”Olemme jo sopineet kaupan kanssa toisen jakson hinnoista, eli kesän osalta hinnat on lyöty kiinni. Jos maksamme tuottajalle parempaa hintaa, on se pois omasta katteestamme. Nyt neuvottelemme kauppojen kanssa syyskuussa alkavasta jaksosta.”
Hintoja ei myöskään aiota avata julkisuuteen läpinäkyvyyden nimissä.
”Hintojen avaaminenhan olisi lainvastaista ja nämä ovat yrityssalaisuuksia. Samoin sopimuksemme tuottajien kanssa ovat kahdenvälisiä, eikä niistä puhuta julkisesti.”
Ruohola toteaa, että jonkinlaista ylätason keskustelua voitaisiin kyllä käydä ruokaketjun eri toimijoiden kesken tulonjaon reiluutuksesta.
”Vaikka puhuisimme esimerkiksi siitä, minkälainen osuus esimerkiksi sisäfileen hinnasta kuuluisi kullekin ruokaketjun toimijalle, loppujen lopuksi päätöksenteko ja hinnat jäävät aina sopimusten osapuolien välisiksi.”

HK Foodsilla on kuitenkin tarjota naudanlihantuottajille tervetulleita uutisia.
”Naudan tuottajahinnat ovat noususuunnassa, markkinatilanteen mukaisesti”, Ruohola toteaa.
”Tuottajasopimukset eivät estä lihan tuottajahinnan nostamista.”
Hänen mukaansa HK Foods päättää tarvittaessa tuottajahinnoista vaikka viikon varoitusajalla, eli tuottajahinnat eivät ole pitkään jaksoon sidottuja.
”Hinnat voidaan sopia lyhyeksikin ajaksi, seuraavaksi kuukaudeksi tai kahdeksi eteenpäin. Tuottajasopimukset eivät estä lihan tuottajahinnan nostamista. Jos tilanne muuttuu, niin lihan hintakin tietysti taas laskee”.
”Markkinahäiriötä on vaikea tasapainottaa nopeasti.”
Atria on sopimusten suhteen samoilla linjoilla.
”Hinnoitteluun ja sopimuksiin liittyviä asioita emme voi avata. Markkinahäiriö on syntynyt äkillisesti. Se liittyy nopeaan naudanlihan kysynnän kasvuun ja samanaikaiseen kotimaisen naudanlihan tuotannon laskuun. Markkinahäiriötä on vaikea tasapainottaa nopeasti”, toteaa Atria Suomen lihaliiketoiminnasta ja viennistä vastaava johtaja Markku Hirvijärvi.
Lihatalo kokee kuitenkin keskustelun kotimaisen ruokaketjun kannattavuudesta kaikkien osapuolien kanssa tärkeänä, käytetäänhän Atria-tuotteissakin vain kotimaista liharaaka-ainetta.

”Käymme koko ajan keskustelua ruokaketjun toimijoiden kanssa kannattavuuden parantamisesta, tässä keskustelussa me myös kannamme osaltamme oman vastuumme kannattavuudesta.”
Entä onko markkinatilanne nostanut tuottajahintoja Atrian sopimustilojen osalta tai onko tuottajahinnan nostoja näköpiirissä?
”Olemme nostaneet naudan tuottajahintaa. Emme kommentoi hinta-asioita tulevaisuuden osalta”, Hirvijärvi toteaa.
”Menestymme silloin, kun meidän tuottajamme menestyvät. Jos meidän sopimustilojemme talous ei toimi, ei meitäkään silloin enää ole, eikä kauppoihin myytävää”, toteaa pietarsaarelaisen Snellmanin konsernijohtaja Markus Hellström.
Hän toteaa, että lihan arvoketju ei ole helppo johdettava ja markkinoiden vaihtelu on yleensä huono asia kaikille.

”Siksi pyrimme pitkäjänteisyyteen ja ennakoimme markkinamuutoksia. Keskustelemme ja jaamme jatkuvasti myös volyymitietoa tuottajaseminaareissamme niin nauta- kuin sikapuolellakin.”
Snellmanilla ennakoinnissa on onnistuttu siinä mielessä hyvin, että naudanlihan niukkuus ei ole näkynyt heidän liiketoiminnassaan.
”Oikeastaan kaikki on mennyt suunnitelmien mukaisesti niin tuottajiemme kuin kaupankin suuntaan. Pidämme sopimuksistamme kiinni. Kilpailu on kovaa. Jokainen lihatalo haluaa olla paras ja myös tuottajat kilpailevat keskenään. Kaikilla tuottajilla ei valitettavasti mene hyvin”, Hellström toteaa.
”Emme tee eräkauppaa ja hae nopeita voittoja uusilta markkinoilta.”
Naudanlihan tuottajahintojen noustua yleiseen keskusteluun jauhelihapulan myötä, on ihmettelyä nostattanut myös se, miksi suomalaista lihaa ei viedä enempää ulkomaille, kun siellä kysyntä ja hinta olisivat korkealla.
Snellman kertoo keskittyvänsä viennin osalta Ruotsiin.
”Emme tee eräkauppaa ja hae nopeita voittoja uusilta markkinoilta. Kehitämme brändiä pitkäjänteisesti ja tämän vuoden osalta liikevaihtomme Ruotsin suuntaan näyttäisi nousevan jo 10 miljoonaan euroon”, kertoo Markus Hellström.
Vaikka Ruotsissa on nostettu ruotsalaisen tuotannon tukeminen vahvasti esiin ja kotimaisia tuotteita suositellaan kuluttajille ensisijaisesti, ei Snellmanilla koeta, että suomalaistakaan lihaa kohdeltaisiin huonosti.
”Se johtuu ehkä siitä, että olemme perheyritys. Tuntuma on, että tuotteet ovat kaupoissa samaa hintatasoa. Brändimme on nimeltään Ruotsissa Familjen Snellman ja ne kuluttajat, jotka ovat sen löytäneet, tuntuvat ottaneen sen omakseen.”
HK Foods ei lähde viemään naudanlihaa, sanoo toimitusjohtaja Juha Ruohola.
”Päämarkkinamme on Suomi, ja haluamme varmistaa, että laadukasta kotimaista naudanlihaa riittää kotimaisille kuluttajille”, Ruohola kertoo.
Atria taas vie tuotteitaan, mukaan lukien naudan lihaa, noin 60 maahan.
”Vientimarkkinassa hintojen vaihtelut ovat isoja, eikä sieltä aina saada parempaa hintaa. Yksittäisen markkinaheilahtelun vuoksi emme voi lopettaa ennakkoon sovittuja tavarantoimituksia kotimaisille asiakkaille. Hinnoista neuvotellaan markkinatilanteen mukaan”, sanoo Hirvijärvi.