

Miltä tuntuisi herätä järven rannalla linnunlauluun ja laineiden liplatukseen, avata teltan ovi ja pulahtaa järveen?
Glamping eli glamorous camping on nostanut suosiotaan viime vuosina.
”Telttailun ”tuska” poistetaan ja ulkona yöpymisestä saadaan helposti lähestyttävää”
Glamping-yrittäjä 21-vuotias Sakari Miettinen pääsi pari vuotta sitten kesällä armeijasta. Puolijoukkueteltassa yöpyminen tuli tutuksi.
”Armeijan jälkeen pohdin, onko olemassa puolijoukkueteltan kaltaisia telttoja, joissa voi yöpyä mukavasti isolla kaveriporukalla. Tilasin ulkomailta teltan, jota käytin ensin kavereiden kanssa ja lainasin tutuille. Kesän aikana mieleen juolahti, että voisi telttamajoitusta tarjota muillekin”, Miettinen kertoo.

Glampingiin kuuluu lämmitettävä teltta, joka on valmiiksi pystytetty ja kauniisti sisustettu.
”Glamping yhdistää telttailun tunnelman helppouteen. Telttailun ”tuska” poistetaan ja ulkona yöpymisestä saadaan helposti lähestyttävää”, Miettinen hymyilee.
Paikkaa etsittiin Turun lähialueelta. Olennaista on, että lähellä on vessa ja peseytymismahdollisuus.
Metsähallitus vinkkasi Pöytyällä sijaitsevan Auran kunnan virkistysalueen, Koivuniemen, joka on Kurjenrahkan kansallispuiston yhteydessä Savojärven rannalla. Koivuniemen alue on kansallispuiston ulkopuolella, jolloin sinne voidaan pystyttää teltta pitkäksi aikaa.

Menossa on kolmas kesä Koivuniemessä. Tänä kesänä erikokoisia luksustelttoja on kaksi. Kaksipaikkaisen Rantateltan ovesta näkymä aukeaa suoraan Savojärvelle. Isompi majoituspaikka, neljälle ihmiselle tarkoitettu Niittyteltta, on muutaman sadan metrin päässä järveltä rauhallisella niittyalueella. Yöpyjät saavat käyttää Koivuniemen virkistysalueen vessoja, Auran kunnan ylläpitämää saunaa, grillikotaa ja keittiötä.
Edelliset kesät AirBnb-majoittajana ovat sujuneet hyvin. Telttakautta kestää toukokuusta syyskuuhun. Tällä hetkellä lähes kaikki viikonloput ovat varattuja, ja kotimaan lomakaudella varauksia on myös arkisin.
Turussa asuva yrittäjä käy Koivuniemessä lähes päivittäin, kun teltoissa on majoittujia. Yliopistolla työskentelevän Miettisen työaikataulut joustavat.
”Pyykinpesua riittää, kun majoittujat vaihtuvat. Käyn täällä ennen majoittujien saapumista ja heidän lähtönsä jälkeen. Telttoja ja niiden lähiympäristöä pitää huoltaa säännöllisesti”, Miettinen kertoo.
Tänä vuonna Miettinen on tehnyt telttojen lähistölle parannuksia ja pensasistutuksia.
Luksustelttailu kiinnostaa monenlaisia ihmisiä.
Telttavieraat nauttivat ulkona ja luonnossa liikkumisesta, ja telttayön yhteydessä he kiertävät esimerkiksi kuusi kilometriä pitkän Savojärven kierroksen.
”Tänne tullaan viettämään hääpäivää tai muuta merkkipäivää. Viime vuonna vuokrasin teltan hääyöksi. Viime kesänä majoitimme paljon myös kansainvälisiä vieraita”, Miettinen iloitsee.
Miettisellä on kolmas teltta odottamassa mahdollista laajennusta. Sopiva paikka teltalle on vielä etsinnässä Turun seudulta.