
Miksi ministeriö löi jarrut päälle aktiivitilojen määrittelyssä ja tuen kohdentamisessa ruoantuotantoon, ihmettelee MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. Hän kertoo asian valmistelun sujuneen aiemmin hyvässä yhteisymmärryksessä ministeriön pyydettyä MTK:lta konkreettisia esityksiä sen edistämiseksi.
Toisin sanoen hallitus ei halua laatimansa hallitusohjelman mukaisesti edistää kansallisesti esitettyjen muutosten tekemistä, vaikka tarpeesta kohdentaa tukia ruoantuotantoon vallitsee laaja yksimielisyys aina komissiotasolle saakka.
”Tällä vauhdilla tukien keskittäminen ruuantuotantoon onnistuu vasta joskus 2030-luvulla.”
”Nimenomaan kansalliseen cap-suunnitelmaan tehdään muutoksia vuosittain, tarkoitus ei ole rikkoa EU-tason politiikkaa kesken kauden”, Åberg muistuttaa kertoen MTK:n ja ministeriön viime syksynä käymästä aktiivisesta keskustelusta muutosten edistämiseksi.
Åbergin mukaan ministeriö pyysi MTK:lta viime vuoden loppuun mennessä esityksiä muutoksista.
”Ja esitys tehtiinkin marraskuun lopussa. MTK:n valtuuskunnassakin keskusteltu ja johtokunnan hyväksymä lista sisälsi konkreettisia esityksiä maataloustukien ja aktiiviviljelijän määritelmän muuttamiseksi.”
Hämmästys oli suuri, kun vuotuisessa seurantakomitean kokouksessa 6. helmikuuta, mitään MTK:n esittämistä asioista, joihin ministeriö oli nimenomaan pyytänyt avauksia, ei oltu edistämässä. Sen sijaan kaikkien niiden kohdalla todettiin asiaa edistettävän seuraavan ohjelmakauden valmistelun yhteydessä.
”Näyttää siltä, että tämä hallitus ei halua lainkaan tehdä muutoksia, joita se on listannut hallitusohjelmaan. Tällä vauhdilla tukien keskittäminen ruuantuotantoon onnistuu vasta joskus 2030-luvulla seuraavan cap-kauden myötä”, Åberg harmittelee ja toteaa haluavansa kuulla maa- ja metsätalousministeriöstä vastauksen siihen, mikä muutoksia jarruttaa.
Edelleen esiin nousee aktiiviviljelijän tai aktiivitilan tiukempi määrittely.
”Tällä hetkellä kaikki alv-velvolliset, keillä on toimialana maatalous, ovat aktiiviviljelijöitä. Sillä ei ole mitään merkitystä tukien jakamisen kannalta.”
Åberg peräänkuuluttaa, että tavalla tai toisella tukia pitää pystyä kohdentamaan paremmin aktiivisille, ruokaa tuottaville tiloille.
”Joko tiukemman määritelmän tai tiukempien tukiehtojen kautta. Suomesta löytyy 10 000 tilaa, jolla ei ole ollut myyntituloja viiteen vuoteen. Ei myyntiä silti joka vuosi tarvitsisi olla. Esimerkiksi viljatila, jolla on varastointimahdollisuus, voi hyvin odottaa viljan hinnan nousua ennen myyntiä.”
Toinen keskeinen asia Åbergin mielestä on, että aktiiviviljelijä ei voisi jatkossa olla samaan aikaan eläkeläinen.
”Näin on jo päätetty Ranskassa. Yli 67-vuotiaan pitää päättää, onko hän eläkeläinen vaiko viljelijä.”
Nyt muutosten tekemiseen olisi Åbergin mukana hyvä sauma, sillä tänä vuonna tehdään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, capin, välitarkastelu. Uuden ohjelmakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Välitarkastelu on perinteisesti antanut mahdollisuuden tehdä kansallisesti merkittäviäkin politiikkamuutoksia, ja sitä myötä muutoksia kansallisten tukien kohdentamiseen.
Samaan aikaan EU:n maatalous- ja ruokavisiokomissio on juuri ilmaissut komissaarinsa Christophe Hansenin johdolla, että EU:n tahtotila seuraavalle cap-kaudelle on turvata ruuantuotanto ja kohdentaa siihen maataloustukia yhä tiukemmin (MT 14.3.).
Maatalousministeri Sari Essayah (kd) iloitsi keskiviikkona toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa komission näkemyksen olevan tiukasti linjassa Suomen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Myös maataloustuottajien edunvalvonnassa uutiset lämmittävät.
”Olemme täällä MTK:ssa vitsailleet, että komissio on vihdoin tullut MTK:n linjoille. Olemme ajaneet kaikkia näitä asioita, mitä Hansen toi nyt esille visiossaan. Kaikki oli yksyhteen”, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.