• MTK ihmettelee: Miksi ministeriö löi jarrut päälle aktiivitilojen määrittelyssä ja tuen kohdentamisessa ruoantuotantoon?

    Maatalouspolitiikassa vallitsee konsensus eri tasoilla, mutta nykyinen hallitus ei näytä haluavan toteuttaa hallitusohjelmaansa.
    Tilaajalle
    Johan Åberg MTK Valtuuskunnan kokouksessa Hanasaaressa marraskuussa. Arkistokuva.
    Johan Åberg MTK Valtuuskunnan kokouksessa Hanasaaressa marraskuussa. Arkistokuva. Kuva: Sanne Katainen
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    17.3.202504:00
    Heli Lehtelä

    Miksi ministeriö löi jarrut päälle aktiivitilojen määrittelyssä ja tuen kohdentamisessa ruoantuotantoon, ihmettelee MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. Hän kertoo asian valmistelun sujuneen aiemmin hyvässä yhteisymmärryksessä ministeriön pyydettyä MTK:lta konkreettisia esityksiä sen edistämiseksi.

    Toisin sanoen hallitus ei halua laatimansa hallitusohjelman mukaisesti edistää kansallisesti esitettyjen muutosten tekemistä, vaikka tarpeesta kohdentaa tukia ruoantuotantoon vallitsee laaja yksimielisyys aina komissiotasolle saakka.

    ”Tällä vauhdilla tukien keskittäminen ruuantuotantoon onnistuu vasta joskus 2030-luvulla.”

    Johan Åberg

    ”Nimenomaan kansalliseen cap-suunnitelmaan tehdään muutoksia vuosittain, tarkoitus ei ole rikkoa EU-tason politiikkaa kesken kauden”, Åberg muistuttaa kertoen MTK:n ja ministeriön viime syksynä käymästä aktiivisesta keskustelusta muutosten edistämiseksi.

    Åbergin mukaan ministeriö pyysi MTK:lta viime vuoden loppuun mennessä esityksiä muutoksista.

    ”Ja esitys tehtiinkin marraskuun lopussa. MTK:n valtuuskunnassakin keskusteltu ja johtokunnan hyväksymä lista sisälsi konkreettisia esityksiä maataloustukien ja aktiiviviljelijän määritelmän muuttamiseksi.”

    Hämmästys oli suuri, kun vuotuisessa seurantakomitean kokouksessa 6. helmikuuta, mitään MTK:n esittämistä asioista, joihin ministeriö oli nimenomaan pyytänyt avauksia, ei oltu edistämässä. Sen sijaan kaikkien niiden kohdalla todettiin asiaa edistettävän seuraavan ohjelmakauden valmistelun yhteydessä.

    ”Näyttää siltä, että tämä hallitus ei halua lainkaan tehdä muutoksia, joita se on listannut hallitusohjelmaan. Tällä vauhdilla tukien keskittäminen ruuantuotantoon onnistuu vasta joskus 2030-luvulla seuraavan cap-kauden myötä”, Åberg harmittelee ja toteaa haluavansa kuulla maa- ja metsätalousministeriöstä vastauksen siihen, mikä muutoksia jarruttaa.

    Edelleen esiin nousee aktiiviviljelijän tai aktiivitilan tiukempi määrittely.

    ”Tällä hetkellä kaikki alv-velvolliset, keillä on toimialana maatalous, ovat aktiiviviljelijöitä. Sillä ei ole mitään merkitystä tukien jakamisen kannalta.”

    Åberg peräänkuuluttaa, että tavalla tai toisella tukia pitää pystyä kohdentamaan paremmin aktiivisille, ruokaa tuottaville tiloille.

    ”Joko tiukemman määritelmän tai tiukempien tukiehtojen kautta. Suomesta löytyy 10 000 tilaa, jolla ei ole ollut myyntituloja viiteen vuoteen. Ei myyntiä silti joka vuosi tarvitsisi olla. Esimerkiksi viljatila, jolla on varastointimahdollisuus, voi hyvin odottaa viljan hinnan nousua ennen myyntiä.”

    Toinen keskeinen asia Åbergin mielestä on, että aktiiviviljelijä ei voisi jatkossa olla samaan aikaan eläkeläinen.

    ”Näin on jo päätetty Ranskassa. Yli 67-vuotiaan pitää päättää, onko hän eläkeläinen vaiko viljelijä.”

    Nyt muutosten tekemiseen olisi Åbergin mukana hyvä sauma, sillä tänä vuonna tehdään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, capin, välitarkastelu. Uuden ohjelmakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Välitarkastelu on perinteisesti antanut mahdollisuuden tehdä kansallisesti merkittäviäkin politiikkamuutoksia, ja sitä myötä muutoksia kansallisten tukien kohdentamiseen.

    Samaan aikaan EU:n maatalous- ja ruokavisiokomissio on juuri ilmaissut komissaarinsa Christophe Hansenin johdolla, että EU:n tahtotila seuraavalle cap-kaudelle on turvata ruuantuotanto ja kohdentaa siihen maataloustukia yhä tiukemmin (MT 14.3.).

    Maatalousministeri Sari Essayah (kd) iloitsi keskiviikkona toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa komission näkemyksen olevan tiukasti linjassa Suomen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Myös maataloustuottajien edunvalvonnassa uutiset lämmittävät.

    ”Olemme täällä MTK:ssa vitsailleet, että komissio on vihdoin tullut MTK:n linjoille. Olemme ajaneet kaikkia näitä asioita, mitä Hansen toi nyt esille visiossaan. Kaikki oli yksyhteen”, toteaa MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

    Lisää aiheesta
    • Juha Marttila keskusteli valtuuskunnan jäsenten kanssa kokouksen tauolla Hanasaaressa. Myös yleiskeskustelussa kuultiin esityksiä tukijärjestelmän rukkaamiseksi.

      Maatalous | Kuka on aktiivinen ruoantuottaja? MTK avasi keskustelun ja penää nyt hallitukselta esitystä

      Tilaajalle
    • Ilmasto- ja ympäristötavoitteet eivät ole EU:sta kadonneet, niiden saavuttamiseksi vain tarjotaan nyt kepin sijasta porkkanaa, Sari Essayah sanoo.

      Maatalouspolitiikka | Essayah tyytyväinen lobbaukseen: Maatalouskomissaarin visio muistuttaa huomattavasti Suomen hallitusohjelmaa

      Tilaajalle
    • Maatilojen jaottelu ruokaa tuottaviin ja muihin tiloihin ei ole Pekka Pesosen mukaan mahdollista. Politiikan keinoin pyritään kuitenkin saamaan yhä useampi hehtaari ruuantuotantoon. Arkistokuva.

      Maatalouspolitiikka | ”Hömppäheinän aika on ohi” – aktiivitila-määritelmää ei kuitenkaan olla luomassa tukien ehdoksi

      Tilaajalle
    • Kenenkään tuottajan ei ministerin lausunnon perusteella tarvitse vaipua synkkiin ajatuksiin, vakuuttaa MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

      Politiikka | MTK:n Jyrki Wallin aktiivitiloista: ”Ministerin lausuma ei ole mikään malli, vaan keskustelun avaus”

      Tilaajalle
    • Maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah kävi MT Liven vieraana.

      Maatalouspolitiikka | Sari Essayah MT Livessä: Nämä ovat tulevaisuuden aktiivitiloja

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia