Helpotuksen tunne oli käsin kosketeltava, kun kaaos katosi päästä. Näin luonnehtii maatalousyrittäjä Risto Laitinen tuntojaan, kun johtoryhmän ensimmäinen kokous oli päättynyt.
”Maatilan pyörittäminen on vaativa kokonaisuus, jossa on huolehdittava monesta asiasta. Koen tilanteen olevan paremmin hallussa, kun on monta osaajaa apuna”, Laitinen sanoo.
Risto Laitisen ja Heidi Laitisen pyörittämä Lassilan lypsykarjatila on mukana viime syksynä käynnistyneessä Johtamisen juuret -hankkeessa. ProAgrian hankkeessa on yhteensä viisi erilaista maatilaa Etelä-Savosta.
Johtamisen ja talouden erityisasiantuntija Arto Karila ProAgriasta korostaa maatilan johtamistaitojen merkitystä.
”Isolla tilalla yksinyrittäminen on vähän ekstreme-laji. Pilotoimme mallia, jossa maatalousyrittäjän ympärille muodostetaan asiantuntijoista koostuva johtoryhmä”, Karila kertoo.
”Isolla tilalla yksinyrittäminen on vähän ekstreme-laji.”
Johtamisen juuret -hankkeessa viljelijä saa itse päättää, millainen johtoryhmä rakennetaan. Lassilan tilan pöydän ympärillä istuu ihmisiä niin ProAgriasta kuin Suur-Savon Osuuspankista.
”Oma toiveeni oli saada pankin edustaja mukaan. Kun tehdään suunnitelmia maatilan kehittämiseksi, olipa kyseessä sitten iso investointi tai sukupolvenvaihdos, on rahoittaja hyvä saada mukaan jo suunnitteluvaiheessa”, Risto Laitinen sanoo.
Suur-Savon osuuspankin asiakkuuspäällikkö Minna Kokkonen arvioi, että maatilan johtoryhmässä istuminen helpottaa pankissa tehtäviä rahoituspäätöksiä.
”Tällä tavoin asiakas tunnetaan paljon syvällisemmin. Totta kai myös lainottaminen on silloin helpompaa.”
Kokkosen mukaan tiiviimpi yhteydenpito pankin kanssa hyödyttää niin viljelijöitä kuin pankkiakin.
”Moni nuori viljelijä on sanonut, että navetta-, pelto- ja konetyöt sujuvat hyvin, mutta talouspuoli on jäänyt hatarammaksi. Monelle tulee yllätyksenä, miten epäsäännöllisiä rahavirrat voivat tilalla olla.”
Suur-Savon Osuuspankin pankinjohtaja Mikko Antikainen pitää konseptia lupaavana.
”Olemme perinteisestikin olleet lähellä maatalousyrittäjien arkea. Uskon, että tällainen työskentelytapa vauhdittaa investointeja alueellamme.”
”Tiimit syntyivät tilan käytännön tarpeista.”
Lassilan maatilan johtoryhmässä asioita tarkastellaan ylätasolla ja tulevaisuutta suunnitellaan strategisesti. Johtoryhmän alaisuuteen on perustettu taloustiimi, maitotilaryhmä sekä ruokintatiimi.
”Tiimit syntyivät tilan käytännön tarpeista. Taloustiimissä päätetään verotus- ja tilinpäätösasioista. Maitotilaryhmä puolestaan keskittyy navetan tuotannon parantamiseen ja kehittämiseen”, Risto Laitinen esittelee.
Ruokintatiimin kontolla on eläinten ruokinnan hiominen ja seuranta.
”Johtoryhmän perustaminen ja tiimimalli on vapauttanut aikaa ja energiaa maatilan tulevaisuuden suunnittelulle. Jos viljelijä on kaikesta vastuussa yksin, voi kaista olla täynnä tilan jokapäiväisistä töistä. Silloin tärkeä suunnittelutyö voi jäädä turhan vähälle”, viljelijä pohtii.
Pieksämäkeläisellä maitotilalla tapahtuu mahdollisesti lähivuosina sukupolvenvaihdos. Johtoryhmässä mukana oleva viljelijäpariskunnan poika Ville Laitinen opiskelee parhaillaan agrologiksi.
”Seuraava sukupolvi on mukana muokkaamassa tilaa tulevaisuutta kohden. Jos jossain vaiheessa tapahtuu sukupolvenvaihdos, rakennetaan jatkumo, jossa johtoryhmä kulkee mukana.”
Johtamisen juuret -hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
”Pilottivaiheen jälkeen kasvatamme hankkeen piirissä olevien tilojen määrää kolmeenkymmeneen, ja lähdemme suunnittelemaan tilojen toimintaa hieman kevyemmällä toimintamallilla”, maatilojen yritysasiantuntija Minna Laitinen ProAgriasta toteaa.
ProAgrian Arto Karila huomauttaa, että maataloudessa useamman yrittäjän yritykset tuottavat keskimäärin parempaa tulosta kuin yksinyrittäjät.
”Ideat jalostuvat keskustelussa. Vastaväitteiden ja yhdessä puntaroinnin jälkeen lopputulos on usein parempi.”
