Välikasvattamosta naudat siirtyvät erilliseen loppukasvattamoon. Salla Kanniala puhdistaa juomakuppeja. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Lihan kulutuksen lasku ei huoleta ‒ meijerit uskovat, että vasikoille löytyy kasvatuspaikkoja myös tulevaisuudessa
Naudanlihan kulutuksen laskun uskotaan loivenevan, kun taloustilanne kohenee.Tilaajalle
Salla Kanniala jakaa rehua välikasvattamon vasikoille Vetelissä. Kuva: Esko Keski-VähäläVälitysvasikoiden noudot maitotiloilta ovat syksyn ja talven aikana ruuhkautuneet.
Taustalla on useita syitä. MTK:n mukaan suurin niistä on naudanlihantuotannon heikko kannattavuus. Akuutisti tilanteeseen vaikuttaa myös nautojen tilallapitoajan muutos, joka on lykännyt teurastuksia etenkin AB-tukialueella.
Yksi ruuhkan syistä on naudanlihan kysynnän heikkeneminen.
Suomalaisen naudanlihaketjun eläimistä noin 80 prosenttia tulee maitotiloilta. Tuottaakseen tehokkaasti maitoa lypsylehmän on poi’ittava säännöllisesti vuosittain.
Joissakin maissa vasikoita teurastetaan jo muutaman kuukauden iässä vasikanlihaksi. Myöskään ylimääräisten vasikoiden myynti toiseen maahan tai lopettaminen pikkuvasikkana ei ole kaikkialla tavatonta.
Yleisintä on, että lypsylehmät keinosiemennetään sukupuolilajitellulla siemenellä. Näin voidaan optimoida syntyvien tuotantoon tarvittavien lehmävasikoiden määrä ja käyttää muihin siemennyksiin liharotuista sonnisiementä.
Keino on käytössä myös Suomessa, mutta se ei poista vasikkakasvattajien tarvetta.
Mikäli vasikoille löytyy jatkossa yhä vähemmän kasvatuspaikkoja, tilanne vaatii muita ratkaisuja. Huolestuttaako naudanlihan kysynnän heikkeneminen maitoalaa?
”Tilanne tasapainottuu ennen pitkää. Taloudellisesti vaikeat ajat näkyvät nyt markkinassa. En usko, että tämä on niinkään seurausta pysyvästä kulutuksen muutoksesta”, arvioi Valion alkutuotantojohtaja Ilkka Pohjamo.
Tällä hetkellä vasikkaruuhka on kuitenkin vakava ongelma, ja myös Valiolle on tullut paljon yhteydenottoja siihen liittyen.
”Lähtökohta on, että kaikille syntyville vasikoille on löydyttävä hyvät kasvatuspaikat”, Pohjamo linjaa.
Hänen mielestään etenkin tukiehtojen ja niihin liittyvien päätösten uudelleen arvioiminen olisi nyt tarpeen.
”Osa linjauksista perustuu vielä siihen tilannekuvaan, että vasikoita on liian vähän.” Ilkka Pohjamo, Valio
Pohjamo olisi valmis avaamaan investointituet mahdollisiksi myös nautojen loppukasvatuspaikkoihin. Nyt tukea myönnetään naudanlihaketjussa vain emolehmätuotantoon.
”Yhtään epäonnistunutta investointia ei tarvita lisää, mutta jos joku pystyy tekemään kannattavan investoinnin, sen pitäisi olla mahdollista.”
Asetus investointitukien kohdentamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. MTK on kertonut vastustavansa lihanautojen loppukasvatuspaikkojen investointituen avaamista nykytilanteessa.
Koko ketjun etu olisi mahdollisimman hyvä tasapaino, toteaa Arla Suomen maidonhankintajohtaja Sami Kilpeläinen. Hän kertoo, että Arla on tarvittaessa valmis mukaan vuoropuheluun, mikäli ketjun muut toimijat sellaista kaipaavat.
”Me emme ole siinä aloitteentekijöitä. Olemme puhtaasti maitotuotetalo, eikä lihapuoli ole suoraan agendallamme”, Kilpeläinen perustelee.
”Mutta aika voisi olla sopiva kokonaisuuden pohdinnalle.”
Keskusteluissa voitaisiin miettiä esimerkiksi maitovaltuuskunnan aikanaan edistämien sukupuolilajitellun ja liharotuisen siemenen käyttömääriä keinosiemennyksessä.
Kilpeläinen toteaa, että vasikkaruuhka on ikävä asia maitotiloille, mutta esimerkiksi energiakysymys on nyt selvästi sitä suurempi ongelma.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
