Raija Kumpula nimettiin vuoden mansikkaemännäksi 12. päivänä heinäkuuta. Kuva: Aleksi Mustonen
Vuoden mansikkaemäntä toivoo kotimaista taimikasvatusta – ”Kaikki taimet tulevat tällä hetkellä ulkomailta”
”Marja-alan yrittäjäksi voi lähteä myös ilman maanviljelystaustaa, esimerkiksi yrityskauppojen kautta”, kannustaa tuore mansikkaemäntä Raija Kumpula.Tilaajalle
Ammattimaiseen kasvatukseen soveltuvia mansikan taimia ei kotimaasta saa. Raija Kumpula toivoo tilanteen kehittyvän. Kuva: Rami MarjamäkiVuoden 2025 mansikkaemännäksi on valittu projektipäällikkö Raija Kumpula. Arvonimen saajan valitsi Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry.
Tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle, joka on ansioitunut alueen marjanviljelyn edistämisessä. Projektipäällikkönä kehitysyhtiö Savogrown Marjaosaamiskeskuksessa toimiva Kumpula on tehnyt alan kehittämistyötä jo 11 vuotta.
Vuosien varrella Kumpula on nähnyt tilojen muuttuvan.
"Tilojen määrä ja viljelypinta-ala ovat vähentyneet, mutta satomäärät ovat silti pysyneet lähes entisellään. Tämä kertoo siitä, kuinka etenkin tunneliviljely ja osaaminen ovat kehittyneet", Kumpula kommentoi MT:lle.
Marjaosaamiskeskuksen tämänhetkinen hanke keskittyy luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen marjatiloilla. Tavoitteena on edistää kestävää viljelyä, maaperän hyvinvointia ja tuotannolle elintärkeiden pölyttäjien elinolosuhteita.
Kumpula uskoo, että monimuotoisuuteen panostaminen hyödyttää viljelijöitä myös taloudellisesti.
Keskuksen oma koetila on nyt tauolla, mutta toimintaa jatketaan tiiviissä yhteistyössä alueen marjatilojen kanssa. Kumpula pitää yhteistyötä alan toimijoiden välillä tärkeimpänä voimavarana.
"Teemme hankkeita yhdessä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksen kanssa."
Vastanimetty mansikkaemäntä näkee alalla mahdollisuuksia etenkin mansikantuotannon kotimaisuuden lisäämiseen.
"Kaikki taimet tulevat tällä hetkellä ulkomailta. Toivoisin, että kotimaista taimikasvatusta kehitettäisiin – se toisi varmuutta ja kestävyyttä koko ketjuun", hän painottaa.
”Yrittäjäksi voi lähteä myös ilman maanviljelystaustaa, esimerkiksi yrityskauppojen kautta.”
Kaksi vuotta sitten Suonenjoen mansikalle myönnetyn nimisuojan ympärillä Kumpula näkisi mielellään vielä nykyistä tiiviimpää toimintaa.
”Suonenjoen mansikkatuottajat voisivat esimerkiksi perustaa tuottajaorganisaation”, hän pohtii.
Tuottajaorganisaation kautta viljelijät voisivat vahvistaa asemaansa markkinoilla ja hyötyä organisaatioiden EU-tukimahdollisuuksista. Yhteistyö on ollut alueella aina vahvaa, joten pohjaa olisi.
”Suonenjoen mansikkatuottajat voisivat esimerkiksi perustaa tuottajaorganisaation.”
Nuoria ja alanvaihtajia mansikkaemäntä kannustaa tarttumaan marja-alan tarjoamiin mahdollisuuksiin.
”Yrittäjäksi voi lähteä myös ilman maanviljelystaustaa, esimerkiksi yrityskauppojen kautta.”
Puutarha-agronomiksi aikanaan valmistunut Kumpula opiskelee työn ohessa uutta hortonomin tutkintoa Lepaalla. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu kotitilallaan Multialla puutarhatöiden, liikunnan ja käsitöiden parissa. Metsänhoitokin sujuu määrätietoiselta Mansikkaemännältä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
