Savolaiskunnassa saatiin loistava startti kasvukauteen – ”Tässä vaiheessa näyttää todella hyvältä”
Viljelijä kertoo hankkineensa juuri 6 000 litraa polttoainetta.TilaajalleMäntyharju
Maanviljelijä Markku Pippuri tarkasti ohrapeltonsa tilannetta Pertunmaalla kuluvan viikon maanantaina. Kuva: Jukka KoivulaPertunmaan Lihavanpään kylässä Mäntyharjulla lypsykarjatilaa isännöivä maanviljelijä Markku Pippuri hehkuttaa kasvukauden alkua poikkeuksellisen onnistuneeksi.
”Kyllä on ollut loistava startti tähän kasvukauteen. On ollut juuri sopivan sateista ja viileää, muttei liian kylmää”, maanviljelijä kertoo.
Viime vuosina Pertunmaan suunnalla on kärsitty usein kuivuudesta.
”Tässä on ollut 2020-luvulla kaikki keväät todella kuivat. Se antaa kaikkea muuta kuin hyvät lähdöt. Mutta nyt kerättiin ennätyksellinen säilörehusato. Tässä vaiheessa näyttää todella hyvältä.”
Vallitsevaa tilannetta Pippuri luonnehtii ihanteelliseksi.
”Reilun viikon aikana on tullut vettä vajaa 50 milliä. Säilörehunurmissa ei haittaa, vaikka satelisi lisääkin. Toki lämpösummaa on nyt kertynyt todella paljon vähemmän kuin aiempina vuosina. Lämpimiäkin päiviä saisi mielellään alkaa tulla, koska niitä vilja tarvitsee.”
Pippuri on viljankin suhteen luottavainen, sillä tyypillisesti lämpimämpi sää vakiintuu heinäkuussa.
”Reilun viikon aikana on tullut vettä vajaa 50 milliä. Säilörehunurmissa ei haittaa, vaikka satelisi lisääkin.”
Mustaniemen tilalla on neljänkymmenen lypsylehmän robottipihattonavetta. Nuorkarja mukaan lukien karjan kokonaispääluku nousee noin seitsemäänkymmeneen.
”Kaikki nurmi menee omille eläimille. Viljaa myyn myös ulos. Pääasiassa olen myynyt sitä viimeiset kymmenen vuotta juvalaisiin munintakanaloihin”, Pippuri sanoo.
Vuokramaineen viljelyksessä on 140 peltohehtaaria, joista reilut 60 viljalla ja loput laidun- ja säilörehunurmella.
Maaperältään monipuoliset pellot sijaitsevat 15 kilometrin säteellä tilakeskuksesta.
”Kun on erilaisia peltoja, se antaa särkymävaraa, eikä totaalikatovuotta tule tällä suunnalla. Olipa sitten kylmää, kuumaa, märkää tai kuivaa. Suurin osa pelloistani on hietamoreenipeltoja”, Pippuri toteaa.
Viljelijä kertoo hankkineensa juuri 6 000 litraa polttoainetta.
”Lähi-idän tapahtumia silmällä pitäen voi olla, että polttoaineen ja tuotantopanosten hinta nousee kovastikin. Onhan tämä aika rajua ollut. Epäsuhta sadosta saatavan hinnan ja tuotantopanosten välillä vain jatkuu vuodesta toiseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
