
Uudella EU-komissiolla on taas kerran suuria suunnitelmia. Ja taas kerran monilla menneen vaalikauden ohjelmilla pyyhitään pöytää.
Nyt parannetaan unionin kilpailukykyä. Sen nimissä EU:n noin 1 200 miljardin euron budjettia, erityisesti sitä, mihin rahaa käytetään ja millä perusteilla, on tarkoitus myllätä perusteellisesti.
Euroopan tuottajajärjestö Copa Cogecan uuden pääsihteerin, kreikkalaisen Elli Tsiforoun mukaan maatalousyhteisö seuraa komission hankkeita toisaalta toiveikkaana, mutta myös huolestuneena.
”On hyvä, että puheenjohtaja Ursula von der Leyen painottaa maatalouden strategista merkitystä”, Tsiforou korostaa MT:n haastattelussa Brysselissä. Komission ounasteltu budjettimylläys kuitenkin hirvittää.
”Emme halua, että yhteinen CAP-maatalouspolitiikka laimennetaan yhdeksi rahastoksi, josta tukia jaetaan kansallisten ohjelmien perusteella”, tuottajajärjestön pääsihteeri linjaa.
Komissio yrittää yksinkertaistaa EU:n rahoituskehystä ja löytää samalla keinoja kanavoida yhteistä rahaa uudelleen muiden muassa puolustukseen. Maatalous voi tässä pyörityksessä menettää oman erillisen ja itsenäisen EU-budjettinsa jopa kokonaan.
On hyvä, että puheenjohtaja Ursula von der Leyen painottaa maatalouden strategista merkitystä.
”Se tarkoittaisi maatalouspolitiikan kansallistamista. Silloin meillä olisi 27 hyvin erilaista ja huonosti yhteensopivaa maatalouspolitiikkaa. Se toisi suurta epävakautta ruokaketjuun ja kyseenalaistaisi sisämarkkinat”, kokenut maatalousvaikuttaja listaa.
Kyse ei Tsiforoun mukaan ole vain rahasta. Samalla menee uusiksi ja sekaisin myös se ”työkalupakki”, jolla eurooppalaista maataloutta tuetaan taloudellisin, sosiaalisin ja ympäristöllisin perustein.
Von der Leyenin edellinen komissio ajoi ympäristö- ja ilmastotavoitteita varsinkin alkuvaiheessa jääräpäisesti ja yksisilmäisesti.
”Se oli maataloustuottajille traumaattinen kokemus”, Tsiforou myöntää. Hänen mukaansa kaikkea ei kuitenkaan pitäisi kääntää päälaelleen.
”Eurooppalainen maatalous tarvitsee vakautta ja ennustettavuutta. Me emme ole unohtamassa ympäristöä ja ilmastoa, mutta jos tilat eivät ole kannattavia, ne eivät voi investoida ympäristöön”, Copa Cogecan tuore pääsihteeri sanoo.
Maatalouspolitiikan työkalupakin sisältöä määräävät tukikriteerit, joita niitäkin ollaan uudistamassa. Kyse on siitä, kuka jatkossa saa ja kuka menettää, kun kriteereitä säädetään.
Toiveet ja tavoitteet vaihtelevat jäsenmaittain. Siksi tuottajajärjestön ei ole helppo löytää yhteistä nimittäjää, kun tukia saavaa aktiiviviljelijää määritellään.
”Ketään ei saisi syrjiä tilojen koon perusteella”, Tsiforou sanoo ja viittaa sekä vakauteen että ennustettavuuteen. Kokoon perustuva yksipuolinen tukien karsiminen voi olla kuolinisku pitkän tähtäimen investointeja suunnitteleville suurille tiloille.
”Meille aktiiviviljelijät ovat niitä, jotka tilan koosta riippumatta tuovat oman panoksensa ruokaturvaan ja kaikkiin yhteisessä CAP-maatalouspolitiikassa määriteltyihin tavoitteisiin”, Tsiforou muotoilee.