Lukijalta: Suomen tavoiteltava vaalien jälkeen maatalouskomissaarin paikkaa

Eurovaalikampanjat ovat pääsemässä täyteen vauhtiin puolueiden täydennettyä ehdokaslistansa touko-kesäkuun vaihteessa käytäviin eurovaaleihin. Valittavan 15 euroedustajan lisäksi jännitystä lisää tuleva Suomen EU-komissaarivalinta.

On hyvin todennäköistä, että komissiota alkaa koota tälläkin hetkellä puheenjohtajana toimiva Ursula von der Leyen. Muodostaessaan komissiota viisi vuotta sitten von der Leyen halusi kunkin jäsenmaan nimeävän sekä mies- että naiskomissaariehdokkaat. On oletettavaa, että komissio muodostuu samalla menetelmällä tulevienkin eurovaalien jälkeen.

Suomella on loistava tilanne saada mahdollisimman vaikutusvaltaisen tehtävän tulevassa komissiossa. Kokoomuksella on ehdolla vaaleissa täysi lista asiantuntevia ja kykeneviä ehdokkaita, joista pääministeri Orpo voi nimetä Suomen komissaariehdokkaat.

Tulevalta komissaarilta vaaditaan kannatusta yli parlamenttiryhmien, koska uuden parlamentin tulee hyväksyä jokainen yksittäinen tuleva komissaari. Tällöin pitkään jatkunut poliittinen ura parlamentissa voi muodostua jopa rasitteeksi. Tämä on ilmeistä, koska etenkin viimeisen viiden vuoden aikana parlamentissa on jouduttu ottamaan kantaa useasti edustajia voimakkaasti jakavista lainsäädäntöehdotuksista.

Komissaarin on toisaalta tunnettava alansa substanssi, sidosryhmät sekä EU:n päätöksentekokoneiston toimintaperiaatteet. Komissaari ei tule menestymään tehtävässä, mikäli yksikin edellä mainituista ominaisuuksista puuttuu.

Mahdollista maatalouskomissaarin tehtävää ajatellen ehdokaslistalta nousee esille Max Schulmanin nimi. Hänellä on pitkä kokemus EU:n päätöksenteosta toimiessaan viljelijöiden unionitason etujärjestössä Copa-Cogecassa. Hän on laajasti arvostettu eri parlamenttiryhmien maatalousedustajien parissa. Hän tuntee valmistelussa olevat lainsäädäntökokonaisuudet, jotka tulevat vaikuttamaan laajasti myös suomalaiseen maataloustuotantoon.

Vaikutusvaltaisessa maatalouskomissaarin tehtävässä ei ole viime vuosikymmeninä ollut kertaakaan komissaaria suuresta jäsenmaasta. Maatalous edustaa vielä nykyäänkin melkein kolmasosaa EU:n rahoituskehyksestä. Tämän takia suuret jäsenvaltiot eivät ole halunneet antaa maatalouskomissaarin valtaa yhdelle yksittäiselle suurelle jäsenmaalle. Viimeisimmät komissaarit ovat tulleet Puolan, Irlannin, Romanian, Tanskan, Latvian, Itävallan, Luxemburgin ja Alankomaiden kaltaisista maista.

Maatalouskomissaarin salkku antaisi myös vaikutusvaltaa Suomelle tärkeissä metsäasioissa. Tällä tavoin Suomen kansantaloudelle kriittisen tärkeän metsätalouden ja puuta jalostavan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ei heikennettäisi liikaa ilmasto- ja ympäristötoimien verukkeella tulevan komission aikana.

Ennen komissaarivalintaa on kuitenkin eurovaalit käytävänä. Jokaisen, joka haluaa Suomelle maatalouskomissaarin tehtävän, kannattaa huomioida mielenkiintoinen komissaariasetelma äänestyspäätöstä tehdessä.

Mikko Pyhäranta

Vehmaa