Keskitalvi on perunanviljelijälle sesonkiin verrattuna rauhallista aikaa. Kuljetus- ja varastotyötä riittää silloinkin. Kuva: Hanna Perkkiö
Lohtajalaisen Leskelän tilan perunan on täytettävä lastenruokien valmistuksen tiukat kriteerit
Samuli Leskelä viljelee perunaa muun muassa lastenruokien valmistukseen. Uudistavan viljelyn tavoitteena on turvata sadot tulevaisuudessakin.Kokkola
Samuli Leskelälle perunanviljely merkitsee työn lisäksi jatkuvaa uuden opettelua ja tiedon hankkimista. Kuva: Hanna Perkkiö”Viljelijän työ nojaa perinteeseen, kokemukseen ja paikallistietämykseen. Kun olosuhteet muuttuvat, pelkkä kokemus ei enää auta. Tarvitaan myös uutta tietoa”, toteaa lohtajalainen viidennen sukupolven viljelijä Samuli Leskelä.
Leskelä on toiminut maatalousyrittäjänä kotitilallaan vuodesta 2009 lähtien. Noin 200 hehtaarin tila on erikoistunut ruokaperunan viljelyyn. Lisäksi se tuottaa myyntiin rehuohraa ja kauraa sekä nurmirehua lähialueen karjatiloille.
”Pitkällä aikavälillä saadaan myös entistä parempia satotasoja.” Samuli Leskelä
Joitain vuosia sitten Leskelä tutustui uudistavaan viljelyyn ja oivalsi, että pitkästä kokemuksesta ja alan koulutuksesta huolimatta oli vielä paljon opittavaa. Pellon kasvukunnon parantaminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän.
”Täälläpäin perunaa viljellään hietikoilla, joissa on vähän multavuutta. Eikä perunan viljely ole sitä ainakaan parantanut. Merkittävä puute on, että pellosta puuttuu kyky pidättää ravinteita. Perunamaita myös muokataan paljon, joten sateella pinta liettyy eikä päästä vettä läpi.”
Uudistavan viljelyn tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa niin, että ravinteet jäävät kasvien käyttöön. Samalla maaperän monimuotoisuus paranee ja hiiltä sitoutuu maaperään.
Uudistava viljely
Uudistavan viljelyn tarkoitus on parantaa maan kasvukuntoa, lisätä hiilensidontaa ja tukea luonnon monimuotoisuutta.
Tavoitteena on, että pelto pystyy tuottamaan kasvukaudesta toiseen mahdollisimman varman ja laadukkaan sadon ympäristöä kuormittamatta.
Uudistavan viljelyn menetelmiä ovat muun muassa ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisääminen, maan muokkauksen minimointi ja viljelykiertojen monipuolistaminen.
Uudistavaa viljelyä edistää Suomessa mm. Baltic Sea Action Group. Vuonna se käynnisti 2017 Carbon Action -yhteistyön, jossa on mukana viljelijöitä, tutkijoita ja yrityksiä. Joukossa on muun muassa useita elintarvikealan suuryrityksiä kuten Nestlé, Atria, Valio ja Fazer.
Leskelä on lisännyt viljelykiertoa käyttämällä maanparannuskasveina monilajisia ja -vuotisia seoksia. Muutaman vuoden ajan hän on myös kylvänyt perunannoston jälkeen peltoon ruista, joka toimii kerääjäkasvina.
”Kun ruis ehtii syksyllä kasvuun, se sitoo hiiltä ja ehkäisee talven aikana eroosiota. Samalla se tallettaa typpeä ja ehkäisee sen huuhtoutumista vesistöön. Keväällä taas tulee lisää vihreitä viikkoja ja sitä kautta hiilensidontaa.”
Leskelän tila tuottaa perunaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Yksi pitkäaikainen sopimuskumppani on Suomen Nestlé, joka käyttää lohtajalaista perunaa lastenruokien valmistamiseen.
Vuonna 2021 Nestlé aloitti Suomessa sopimusviljelijöiden koulutukset uudistavan viljelyn menetelmiin yhteistyössä Baltic Sea Action Group -säätiön kanssa. Yhtiön globaalina tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet raaka-aineista tuotetaan uudistavan viljelyn menetelmin.
Nestlén vastuullisuuspäällikkö Ulla Luhtasela kertoo, että Suomessa sopimusviljelijöiden kanssa muutosta on lähdetty tekemään vapaaehtoisen ja pitkäjänteisen yhteistyön kautta.
”Meidänkin etumme on, että viljelijä on varautunut ilmastonmuutokseen ja että hänellä on resilienssiä muuttuviin olosuhteisiin. Viljelijät saavat ilmaisen koulutuspaketin, jonka lisäksi ohjelmaan kuuluu vierailuja tiloille ja tapaamisia asiantuntijoiden kanssa. Tarjoamme myös maanpeittokasvien siemeniä kokeilua varten.”
Samuli Leskelä toteaa, että uudistavan viljelyn avulla voidaan onnistuessa saavuttaa isoja hyötyjä. Ensinnäkin hyvässä kunnossa oleva maaperä sietää paremmin sään ääri-ilmiöitä.
”Lisäksi lannoituksen vaste paranee, eli samat satomäärät voidaan saavuttaa pienemmällä lannoitemäärällä. Pitkällä aikavälillä saadaan myös entistä parempia satotasoja.”
Leskelän tilalla tuotetun perunan on täytettävä lastenruokien valmistuksen tiukat kriteerit. Kuva: Hanna PerkkiöPitkää aikajännettä tarvitaan myös talousasioiden puntaroinnissa. Nykyinen maataloustukijärjestelmä ei Leskelän mukaan juuri kannusta viljelykiertoon perunanviljelyssä, joka vaatii oman erikoiskalustonsa. Kun perunapinta-ala pienenee, kustannukset tuotettua kiloa kohti nousevat.
”Lyhytaikaisesti tämä voi leikata tuloja, mutta pitkällä tähtäimellä se tuo niitä lisää. Itselläni on siinä mielessä hyvä tilanne, että viljelykiertoa varten peltoa on riittävästi.”
Leskelä korostaa, että eri tiloilla lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaisia. Tärkeää on jakaa tietoa kollegoiden kesken, sillä opittava ei lopu kesken.
”Viljelyyn löytyy hyvä vertaus autoista. Kun on oppinut ajamaan autolla, se voi jollekin riittää. Sitten on autoinsinöörejä, jotka haluavat ymmärtää, mitä siellä konepelin alla tapahtuu. Sitä ajattelutapaa koetan itse seurata.”
- Osaston luetuimmat
