Lintudirektiivin raportointitiedot: Suuret lintulajit voittajia, pienikokoisilla lajeilla menee huonoiten

Suomi raportoi Euroopan komissiolle myös lintudirektiivien toimeenpanosta. Raportointi kattaa lintulajien tilanteen vuosilta 2019–2024.

Raportin päätulosten mukaan Suomessa pesii arvion mukaan noin 47 miljoonaa lintuparia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin aiemmassa tarkastelussa kuusi vuotta sitten.

Väheneviä lajeja on enemmän kuin runsastuvia, erityisesti pohjoiset lajit ovat ahdingossa ilmastonmuutoksen takia. Väheneminen näkyy erityisesti peipon ja pajulinnun parimäärissä, jotka ovat suuressa laskussa. Paikkalinnuista myös esimerkiksi hömötiainen ja kaukomuuttajista peltosirkku ovat vähentyneet voimakkaasti.

”Huonoiten menee pienikokoisilla lajeilla. Suurikokoisilla lajeilla menee paremmin, sillä niillä on parempi suojelustatus EU:ssa”, kertoi yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa.

Esimerkkejä tällaisista lajeista ovat merikotka, kurki ja joutsen.

Merikotkan kanta on lisääntynyt koko Suomessa. Kuva: Hannu Huttu

Muuttavia lintuja tutkittiin Birdlifen Tiira-aineiston avulla. Raportin mukaan runsastuvia lajeja on enemmän kuin väheneviä.

Myös muuttavista linnuista esimerkiksi valkoposkihanhen muuttava kanta on moninkertaistunut. Suomen läpi muuttaa vähintään 1,5 miljoonaa yksilöä.

Raportin mukaan hanhet levähtävät Suomessa pidempiä aikoja kuin aikaisemmin. Taustalla on ennen kaikkea ilmastonmuutos, sillä aikaisemmin linnut levähtivät Virossa ja Ruotsissa ja nyt tulevat laajempina joukkoina myös Suomeen. Määrät ovat myös jo niin suuria, että niiden on pitää löytää uusia levähdysalueita. Myös syksyllä talvi saapuu myöhemmin, jolloin hanhet voivat levähtää aikaisempaa pidempään.

Runsastuvia lajeja ovat muun muassa jalohaikara ja tulipäähippiäinen, joita ilmastonmuutos myös hyödyttää ja joita on nyt arvioitu ensimmäistä kertaa. Myös valkoselkätikan tilanne on parantunut, koska se hyötyy ilmastonmuutoksesta ja sitä auttava myös suojelutoimenpiteet, jota on pitkään tehty.

Ilmastonmuutos hyödyttää jalohaikaraa, joka on lisääntymässä Suomessa. Kuva: Ari Ahlfors

Riistalintuja oli arvioinnissa mukana 26 sekä lisäksi arvioitavana oli merihanhi. Valtaosa linnuista oli sorsia.

”Riistalintujen osalta oli tärkeää se, että pitkällä aikavälillä väheneviä on enemmän kuin runsastuvia. Lyhyellä aikavälillä trendi on kuitenkin muuttunut positiivisemmaksi. Stabiilit tapaukset ovat runsastuneet ja vähenevät vähentyneet”, kertoi erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

Lindén muistutti, että etenkin sorsilla menee huonosti, moni laji on uhanalainen eikä muutosta tähän ole näkyvissä. Vesilintuseuranta perustuu sisämaan vesilintuihin. Sisävesillä rehevillä vesillä menee huonommin kuin karuilla vesistöillä.

Saaristossa haahkoilla on huono tilanne, niiden uhkina ovat elinympäristömuutosten lisäksi esimerkiksi vieraspedot ja merikotka, joka ulkosaaristossa verottaa paljon haahkakantaa. Saaristossa taas muilla sorsalajeilla, kuten lapasorsalla, menee paremmin kuin sisämaan sorsilla.

Lintudirektiivissä käsitellään kaikki pesimälajit Suomessa, joita on 252 lintulajia. Sen lisäksi EU on määritellyt muita lajeja, joista arvioidaan kannanmuutoksia lyhyeltä ja pitkältä aikaväliltä. Lisäksi on arvioitu 122 trigger-lajia, joille on tehty enemmän selvityksiä esimerkiksi uhkien osalta.

Tiedot kävivät ilmi Ympäristöministeriön Luontodirektiivin ja lintudirektiivin raportointien tulosseminaarista.