
Ruokaviraston ennakkoarvion mukaan aloittavien luomutilojen määrä vähenee merkittävästi. Aloittavia tiloja on noin 70, kun edellisellä tukikaudella aloitti keskimäärin 250 tilaa vuodessa.
”Siirtymävaihealoissa muutos on dramaattinen. Uutta sopimusalaa on vain noin 4 200 hehtaaria, kun viime vuonna ensimmäisen vuoden siirtymävaiheen alaa oli noin 16 000 hehtaaria”, selvittää erityisasiantuntija Sampsa Heinonen Ruokavirastosta.
Ruokaviraston arvio perustuu vuonna 2022 siirtymävaiheessa olleiden alojen määrään sekä ennakkotietoihin tämän vuoden uusien luomukorvaussopimustilojen määrästä ja pinta-aloista sekä poistuvien ja uusien tilojen määristä.
”Arvion mukaan tilojen lukumäärä vähenee kuusi prosenttia ja luomupinta-ala viisi prosenttia. Poistuvien tilojen alaa on arvion mukaan noin 21 000 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa on poikkeuksellisen paljon poistuvia tiloja”, kertoo Heinonen.
Ruokaviraston laskelman mukaan luomutilojen koon kasvu näyttää myös hidastuneen. Tarkemmat tiedot saadaan heinäkuun alussa peltotukien haun päätyttyä.
Sekä luomuun siirtymisen suosio että luomutuotteiden markkinat elävät aaltoliikkeessä.
Heinosen mukaan nyt on tiloilla selvästi tilannearvion paikka.
”Markkinatilanne, korkeana edelleen pysyvät tuotantokustannukset ja tiukentuneet tukiehdot vaikuttavat siihen, miten luomutuotanto kannattaa.”
”Esimerkiksi 2000-luvun alussa kauppaketjut kilpailivat luomuvalikoimalla, kunnes halvasta ruoasta tuli kilpailuvaltti. Luomumarkkina kärsi tilanteesta vuosien ajan”, Heinonen summaa.
Alueittain tarkasteltuna poistuvien tilojen osuus korreloi selkeästi nurmen osuuteen viljelypinta-alasta.
”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja. Nurmipainotteiset luomutilat, joiden ympäristössä on rehua vastaanottava luomulypsykarjatila, pärjäävät nykyisillä tukiehdoilla. Jos oma karja ei ole luomussa eikä rehunmyyntisopimusta ole, tilanne on vaikea”, kuvaa Heinonen.
Erityisesti ne Itä- ja Pohjois-Suomen tilat, joilla ei ole karjaa luomutuotannossa, ovat ongelmissa.
”Mitä nurmivaltaisempaa viljely on, sitä enemmän on poistuvia tiloja.” Sampsa Heinonen
Pohjois-Karjala on Suomen luomutuotannon kärkimaakunta, kun tarkastellaan luomualan osuutta viljelyn kokonaisalasta. Yli neljäsosa tuotannosta oli vielä viime vuonna luomua. Nyt luomutuottajien määrä romahtaa.
”Luomusta eroavien tilojen määrä on yllätys”, sanoo maaseutuasiantuntija Merja Ignatius Pohjois-Karajalan ely-keskuksesta.
Luomutuotannon pinta-ala on Pohjois-Karjalassa kasvanut tähän saakka.
”Eroavia tiloja on hirvittävä määrä, jo 70. Ohjelmakauden vaihtuessa sitoumuksen tehneiden tilojen lukumäärä oli noin 350. Eroavissa on alle 50 hehtaarin tiloja, mutta myös useamman sadan hehtaarin tiloja”, Ignatius jatkaa.
Sitoumuksen irtisanovissa tiloissa on erityisesti sekatiloja, joissa pellot ovat luomussa mutta karja tavanomaisessa tuotannossa.
”Eroamisen syynä on tiukentuneet tukiehdot, erityisesti myyntikasvivelvoite. Lopettavien joukossa on kuitenkin myös viljatiloja ja maitotiloja, jotka eroavat luomutuotannosta yleisen kannattavuuden heikentymisen vuoksi”, Ignatius selvittää.
Ohjelmakauden vaihtuminen on luonteva hetki luopua tuotannosta myös muista syistä.
”Joukossa on myös tiloja, jotka lopettavat eläköitymisen vuoksi”, huomauttaa johtava asiantuntija Arto Ruuska Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.
”Luomusta eroavissa on alle 50 hehtaarin tiloja, mutta myös useamman sadan hehtaarin tiloja.” Merja Ignatius
Luopuvien tilojen maista osa siirtynee jatkavien luomutilojen tuotantoon.
”Tarkemmat tiedot selviävät vasta hakuajan päätyttyä. Tilanteesta huolimatta kasvuhaluisia luomutiloja löytyy kuitenkin edelleen”, Ruuska sanoo.
Periaatteessa tila voi jatkaa luomutuotannossa ja luomuvalvontajärjestelmässä, vaikka eroaakin luomusitoumuksesta.
”Vaikka arvoperusteisista syistä luomutuotantoa haluttaisiinkin jatkaa, se ei ole tilalle kannattavaa, sillä seurauksena olisi luomutarkastuskustannukset ilman luomukorvauksia”, toteaa Ruuska.
Luomutilat ovat Pohjois-Karjalassa keskimääräistä suurempia.
”Näin iso pudotus harmittaa erityisesti, koska luomutuotantoa harjoittavissa maatiloissa on mukana paljon alueemme kärkitiloja”, Ruuska sanoo.
Luomuehtojen myyntikasvivaatimuksen tiukentamisella pyritään lisäämään kotimaisten luomutuotteiden tarjontaa.
”Tuloksellisuustavoite on sinällään hyvä, mutta se saattaa aiheuttaa luomutilojen ja -tuotannon määrän merkittävän vähenemisen. Luomutuotannon sukellus voi tuntua rajulta tässä vaiheessa, mutta pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna tällä voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Sen aika näyttää”, Ruuska pohtii.