Ukrainan ja EU:n välillä kytee kauppasota ruokatuonnista

EU ei aio jatkaa Ukrainan maatalous- ja teollisuustuotteiden tullivapautta, joka raukeaa kesäkuun alussa. Siihen mennessä EU-komission on tarkoitus neuvotella Ukrainan kanssa laajemmasta kauppasopimuksesta, jolla maa integroitaisiin kiinteämmin osaksi EU:n yhteismarkkinoita.

MT:n lähteet komission kauppapoliittisella osastolla kertovat, että työn alla on ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä 2016 solmitun EU:n ja Ukrainan välisen vapaakauppasopimuksen ”päivitys”, joka tarkoittaa ”vääjäämättä heikennyksiä nyt voimassa oleviin tullivapauksiin.

Ukrainan maatalousviennistä riippuvaiselle taloudelle EU:n tullivapaudet ovat elintärkeitä. Jos niistä luovuttaisiin kokonaan, Ukrainan menettäisi yli kolmen miljardin euron vientitulot.

EU:n maatalouskomissaari Christophe Hansen on erikseen antanut ymmärtää, että nykyisistä yksipuolisista kauppatoimista luopuminen tarkoittaa heikennyksiä Ukrainan kannalta. Sotaa edeltävään tilanteeseen ei kuitenkaan ole tarkoitus palata. Hansen kertoi asiasta EU-parlamentin maatalousvaliokunnalle huhtikuun alussa.

Neuvottelut vapaakauppasopimuksen päivittämisestä ovat edenneet hitaasti. MT:n komissiolähteiden mukaan maaliin tuskin päästään kesäkuun alkuun mennessä. Komission kaikki kauppapoliittiset voimavarat keskitetään nyt rajuilla tulleilla uhkaavan USA:n kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Tärkeimmän hidasteen muodostaa kuitenkin useamman jäsenmaan rintama, jonka mielestä Ukrainan maataloustuontia pitää rajoittaa. Itä-Euroopan maista Puola, Slovakia ja Unkari ovat jo asettaneet ukrainalaisille tuotteille omia yksipuolisia rajoitteitaan, jotka ovat ristiriidassa EU:n yhteisen kauppapolitiikan kanssa. Yhteisiä, tuontia supistavia toimia kannattavat kuitenkin myös muiden muassa Ranska, Saksa, Itävalta ja Tsekki.

MT:n tietojen mukaan ei ole poissuljettua, että EU:n ja Ukrainan välille puhkeaa pienimuotoinen kauppasota elintarviketuonnista. Se olisi myrkkyä sotaa käyvälle maalle, joka on jo menettämässä tärkeimmän liittolaisensa, kun Yhdysvallat presidentti Donald Trumpin johdolla yrittää hieroa Venäjän kanssa rauhaa ukrainalaisia kuulematta.

Ukrainan apulaistalousministeri Taras Kachka varoitti maaliskuun puolivälissä Brysselissä pidetyn kongressin yhteydessä, että maa voi turvautua vastatoimiin, jos neuvottelut eivät etene ja nykyisiä tullivapauksia heikennetään merkittävästi tai niistä luovutaan kokonaan.

Käytännössä Ukraina voi määrätä EU-tuonnille rajoituksia, jotka olisivat kirveleviä monille eurooppalaisille yrityksille. EU:n tuonti Ukrainaan oli viime vuonna noin 35 miljardia euroa.

MT:n tavoittamat, jäsenmaiden Brysselissä toimivat EU-diplomaatit myöntävät, että nimenomaan maatalouden kohdalla monien jäsenmaiden solidaarisuus Ukrainaa kohtaan hiipuu, vaikka samaan aikaan Venäjän moukaroimaa maata halutaan tukea sotilaallisesti.

Se myös osoittaa, että nimenomaan maatalous on yksi suurimmista haasteista Ukrainan alkavissa EU-jäsenyysneuvotteluissa. Eurooppalaisten tuottajien viime vuoden laajoissa mielenosoituksissa vastustettiin EU:n ympäristö- ja ilmastolainsäädännön ohella maataloustuotteiden markkinoita sotkevaa Ukrainan halpatuontia.