Maatalouden on syytä varautua isoihinkin muutoksiin, kun EU-rahaa jatkossa jaetaan – yksi yhteinen tarve kiilaa kaiken edelle

Euroopan unionissa valmistaudutaan taas kerran ankaraan vääntöön uudesta seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä. Se astuu voimaan 2028 alussa. Komission odotetaan julkaisevan ensimmäisiä esityksiä alkukesällä.

Maatalousrahoihin kohdistuu kova paine monesta eri syystä. Ne nielevät noin kolmanneksen EU:n yli tuhannen miljardin kokonaisbudjetista. Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen antaa MT:n haastattelussa ymmärtää, että muutoksiin on syytä varautua.

”Iso päälinja on, että rahastojen määrää vähennetään. Niitä on nyt 52 ja budjetin sisällä on todella vaikea tehdä painopistesiirtoja, koska tämä on niin siiloutunut”, Virkkunen sanoo.

Maatalouden kannalta se todennäköisesti tarkoittaa, että suorat maataloustuet ja rakennetuet heitetään joiltain osin samaan pataan ja yhteisestä rahastosta jaetaan tukia entistä enemmän kansallisten ohjelmien pohjalta. Yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan siis ainakin jossain määrin kansallistamassa.

”On kuitenkin tärkeää varmistaa, että jos mennään enemmän maakohtaisiin eriin, sisämarkkinoilla säilytetään yhteiset pelisäännöt. Tässä pitää nyt löytää oikea balanssi”, Virkkunen korostaa.

Hän vastaa komission varapuheenjohtajana myös turvallisuudesta. Sen painoarvo on yli kolme vuotta jatkuneen Venäjän hyökkäyssodan vuoksi kasvanut.

Henna Virkkusen salkku on osin kireän geopoliittisen tilanteen vuoksi yksi EU-komission painavimmista. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES

”Iso paine rahoituskehykseen tulee juuri turvallisuudesta. Siellä on paljon tarpeita eikä meillä ole sitä varten juurikaan yhteistä rahoitusta. Rahastoja halutaan yhdistää, jotta pystytään suuntamaan varoja tiettyihin prioriteetteihin, kuten juuri turvallisuuteen”, Virkkunen perustelee.

Budjetin myllääminen saattaa johtaa siihen, että EU:n tukipotit eivät enää ole samanlaisia rahastusautomaatteja kuin tähän asti. Maataloudessa uudistuksia on perusteltu myös EU:n laajentumisella ja Ukrainan tulevalla jäsenyydellä. EU:lle ei ole varaa ottaa maatalousjätti Ukrainaa nykyisten tukijärjestelmien piiriin.

Turvallisuuteen liittyvät rahoituspaineet tulevat jäsenmaiden aseostoista, joita EU:n on tarkoitus lainoittaa ja koordinoida. Yksi kiistakapula on eurooppalaisten valmistajien suosiminen ja ostojen vähentäminen muiden muassa Yhdysvalloista.

Tämä kysymys voi nousta pöydälle, kun EU neuvottelee USA:n kanssa paketista, jolla täysimittainen kauppasota estetään.

Henna Virkkunen ei usko, että kauppaneuvottelut sotkevat EU-maiden pyrkimyksiä hankkia enemmän eurooppalaista aseistusta ja vahvistaa näin omaa puolustusteollisuutta.

”Yhdysvallat on jatkossakin meille merkittävä asejärjestelmien toimittaja. Ei voida ajatella, että siitä luovuttaisiin kokonaan eikä se käytännössä ole edes mahdollista”, Virkkunen muistuttaa.

Suomalaiskomissaarin peukalon alla on myös toinen ajankohtainen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia kiinnostava asia, joka saattaa olla pelinappula tulevissa kauppaneuvotteluissa.

Yhdysvaltain digijättejä epäillään sekä EU:n digimarkkinasäädöksen että digipalvelusäädöksen vastaisesta toiminnasta. On mahdollista, että se johtaa rangaistuksiin.

Virkkunen on yhdysvaltalaisten nurinoista piittaamatta korostanut, että pykälät koskevat kaikkia. Niin myös nyt kireästä kauppapoliittisesta tilanteesta huolimatta.

”Nämä lait eivät EU:n näkökulmasta ole millään tavalla osa sitä pakettia, josta USA:n kanssa lähdetään neuvottelemaan”, hän alleviivaa.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi kuitenkin viime viikolla Financial Timesin haastattelussa ymmärtää, että Googlen ja muiden digijättien voittojen tiukempi verottaminen on yksi EU:n kortti, jos neuvottelut USA:n kanssa ajautuvat umpikujaan.

Artikkeliin on tehty korjaus 14.4. klo 14.30. USA:n digijättejä epäillään digimarkkina- ja digipalvelusäädösten rikkomisesta.