Sadon hyvä laatu pienentää tarvetta täydennysrehulle – laidunnusta olisi Suomessa vara lisätä
Hyvälaatuinen vilja antaa heikkolaatuista satoa paremmat mahdollisuudet hyödyntää tilan kotoisia rehuja eläinten ruokinnassa.Tilaajalle
Laidunnusta voisi Suomessa lisätä, arvioi tutkimusprofessori Marketta Rinne Lukesta. Emolehmien toimivasta laidunnuksesta löytyy loistavia esimerkkejä. Kuvassa ylämaankarjaa laitumella. Kuva: Taina RenkolaTämän syksyn viljasato on ennakkotietojen mukaan laadultaan hyvä.
Viljasadon hehtolitrapainot nousivat viime vuodesta ja korkeita DON-hometoksiinipitoisuuksia on mitattu vähemmän, kertoi Ruokavirasto lokakuussa.
Myös säilörehusadon on kerrottu olevan pääsääntöisesti hyvälaatuista.
Sadon laatu vaikuttaa suoraan tilojen rehujen ostotarpeeseen. Jos kotoisten rehujen laatu on korkea, vähentää se täydennysrehujen ostotarvetta.
”Hyvälaatuiset kotoiset rehut riittävät lypsylehmien ruokinnassa pitkälle. Valkuaispuoli on se, mihin tarvitaan lypsykarjalla täydennystä”, sanoo tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Lypsykarjalle valkuaistäydennys on yleensä rypsi- ja rapsipohjaisia rouheita.
Lihanaudoilla lisävalkuaisen tarve on huomattavasti pienempi kuin lypsylehmillä.
”Valkuaistase voi olla lihakarjalla negatiivinen, mutta jossain raja tietysti kulkee, milloin lisävalkuaista tarvitaan”, Rinne toteaa.
Rehuanalyyseihin perustuva ruokintasuunnitelma on sen rajan määrittelyssä apuna.
Rinne on erikoistunut nautojen ruokintaan, mutta hän toteaa tässä asiassa saman säännön pätevän myös sikojen ja siipikarjan ruokintaan.
”Hyvälaatuinen vilja antaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää tilan kotoisia rehuja ruokinnassa myös sika- ja siipikarjatiloilla kuin heikompi laatuinen sato.”
”Laidunnus on tällä hetkellä alihyödynnettyä Suomessa. Siinä olisi käyttämättömiä mahdollisuuksia ja kehitettävää.”
MT kertoi lokakuun lopussa brittiläisen Philip Lymberyn kirjasta, jossa hän katsoo laidunnuksen, uudistavan viljelyn sekä eläinmäärän vähentämisen olevan ratkaisu maailmanlaajuisiin ruuantuotannon ongelmiin.
”Laidunnus on tällä hetkellä alihyödynnettyä Suomessa. Siinä olisi käyttämättömiä mahdollisuuksia ja kehitettävää”, Rinne sanoo.
Laidunkauden lyhyys on meillä haaste, Rinne toteaa.
Sisäruokintaratkaisut on pakko olla huolellisesti toteutettuna, jolloin laidunnuksen myötä tilalla on oltava kaksi ruokintasysteemiä. Se voi vähentää intoa laidunnukseen.
Lisäksi korkeatuottoisen lehmän koko ravintotarvetta on vaikea saada täytettyä vain nurmiruokinnalla, Rinne sanoo.
Lymberykin toteaa kirjassaan, että laidunruokinnassa eläinten tuotostasot pienenevät ja niiden kasvu on hitaampaa. Lymbery katsoi kuitenkin laidunnuksesta tulevan ruuantuotantoon monia muita etuja, jotka ovat suuremmat kuin menetykset tuotantomäärissä.
Rinne sanoo, että etenkin lammas- ja emolehmäpuolelta Suomesta löytyy loistavia esimerkkejä toimivasta laidunnuksesta.
Sonnien käsittelyssä laitumilla haasteeksi nousee työturvallisuus.
- Osaston luetuimmat
