Tärkkelysperunan tuottajat Juha-Matti Koivisto (vas) ja Timo Huhtaluhta kertoivat tuottajien tilanteesta kohmeiseksi jäätyneellä perunapellolla Kauhavalla. Kuva: Johannes Tervo
Tärkkelysperuna jää peltoon Kauhavalla, Lapuan tehdas lopetti jo vastaanoton
Tärkkelysperunan tuotantoa uhkaa jopa puolittuminen ensi satokaudella.Tilaajalle
Kauhavalainen Pekka Paavola nosti viime viikon loppupuolella kohmeisesta pellosta kauden viimeisiä luomutärkkiperunoita. Kuva: Johannes TervoKauhavalaiset perunanviljelijät Juha-Matti Koivisto ja Timo Huhtaluhta seisoivat perunapellon laidalla, kun viimeisiä nostotöitä tehtiin pellolla viime viikon lopulla.
Pekka Paavola ajoi nostokonetta vetisiä penkkejä pitkin lähes etanan vauhtia. 1500-luvulta asti suvun hallussa olleen tilan pellolta nousee luomutärkkelysperunaa, joka menee Kokemäen tehtaalle.
”Tämä on katastrofi”, Koivisto kuvailee vakavana tuottajien tilannetta.
Hyinen pohjoistuuli riepoo peltoaukealla vaatteita ja lämpötila on nollan paikkeilla. Seudulla on satanut 500 millimetriä juhannuksesta lähtien, joten märkyys ei ole poistunut pelloilta lainkaan.
Seuraavaksi päälle iskee pakkanen, joka kohmettaa maan ja perunat, mikä tekee ennen pitkää korjuun mahdottomaksi.
”Perunasta jää maahan monelta viljelijältä jopa puolet”, Koivisto sanoo.
”Mutta eipä niillä siemenillä mitään tekisikään, kun ensi vuoden lannoitteisiin ei ole varaa – meidän rahat on täällä pellossa.” Juha-Matti Koivisto
Vastaavanlainen kato nähtiin viimeksi vuonna 2011, silloinkin märkyyden takia.
Tällä kertaa tilanne on tuottajien kannalta aiempaa vakavampi, vaikka osa on saanut nostettua perunansa lähes normaaliin tapaan.
”Suurella osalla viljelijöiltä on noin puolet tärkkisadosta maassa, ja osalla viljelijöistä oma ensi vuotta varten tuottama käyttösiemen jäi peltoon.”
”Mutta eipä niillä siemenillä mitään tekisikään, kun ensi vuoden lannoitteisiin ei ole varaa – meidän rahat on täällä pellossa.”
Lisäksi tänä keväänä tuotettu sato on historian kallein lannoitteiden, polttoaineen ja torjunta-aineiden kustannusnousun takia, Koivisto ynnää.
Ratkaisua märkyysongelmaan on haettu lisäojituksella ja pellon tasauksella painaumien poistamiseksi. Tällä kohdin nämäkään toimet eivät ole riittäneet, kun maaperä on liejuuntuvaa hiesua.
”Mikään ei vain auta, jos sataa paljon. Ojitus on tuhottoman kallista, ja meillä on taskut tyhjät. Kivijalkaa on syöty huonolla katteella jo viimeiset viisi vuotta.”
Ensi vuonna tärkkelysala pienenee väkisin. Koivisto joutuu viljelemään jotain muuta, koska peltoon jäänyt peruna on tautiriski.
”Koko Suomessa tärkkelysperunaa viljellään noin 5 000 hehtaarin alalla, josta 2 500 hehtaaria on vielä maassa”, tärkkelysperunaa niin ikään viljelevä Timo Huhtaluhta laskee.
Tämä on Koiviston mukaan jatkossa koko kotimaisen tärkkelysteollisuuden ongelma.
Koivisto epäilee, että konkursseilta ei vältytä, ellei apua peltoon jääneille hehtaareille saada.
”En pidä kerjäämisestä, mutta reilun kahden tuhannen euron tuki peltoon jääneelle sadolle turvaisi tämän syksyn ja tulevaa satokautta. Valtiolle se olisi vain noin viiden miljoonan euron paketti.”
Korjuutöiden keskeydyttyä Koivisto on soitellut pari viikkoa poliitikoille saadakseen asiaa eteenpäin. Palaute on ollut ymmärtävää, joskaan maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei ole vielä vastannut.
Finnamylin Lapuan tehtaan laarit ovat tyhjentymässä, eikä perunan vastaanottoa enää tänä syksynä ole. Kuva: Johannes TervoFinnamylin Lapuan tärkkelysperunatehdas pyöri yhtäjaksoisesti vielä toissa viikon perjantaihin, kunnes perunatoimitukset lopahtivat.
Yleensä laitos on toiminut yli 60 vuorokautta tauotta, mutta tällä viikolla vastaanottoa ei enää ole. Käyntipäivät jäävät alle 40 päivän.
”Kokemäen tehdas käy välivarastoidulla perunalla ja tehdas on käynyt siellä Lapuaa tasaisemmin”, Finnamyl Oy:n toimitusjohtaja Kalle Kainu sanoo.
Laitos käsittelee 50 tonnin kuorman keskimäärin tunnissa.
Lapualla perunatoimitukset jäänevät noin 40 000 tonniin, kun Satakunnassa määrä nousee arviolta vajaaseen 80 000 tonniin.
”Siemenperunan tilanne ensi vuodelle on nyt haaste. Siementä täytyy lisäännyttää kotimaassa.”
Kainun mukaan volyymeja joudutaan nostamaan jälleen pitkäjänteisesti.
”Uskoa kyllä riittää siihen, että tuotantoa saadaan kasvatettua takaisin, mutta uudistumista kaikilta se vaatii.”
”Uskoa kyllä riittää siihen, että tuotantoa saadaan kasvatettua takaisin, mutta uudistumista kaikilta se vaatii.” Kalle Kainu
- Osaston luetuimmat
