Suomen osuus EU:n lupailemista maatalouden lisärahoista voi jäädä aluksi arvioitua pienemmäksi

Suomen osuus EU:n tammikuun alussa lupailemista maatalouden lisärahoista voi jäädä pienemmäksi kuin aluksi arvioitiin.

Neuvottelut maatalousbudjetin kasvattamisesta ovat kesken ja komission antamat tiedot ovat vasta hyvin yleisluontoisia.

Vielä on esimerkiksi täysin avoin kysymys tulisiko lisärahan saamiseksi jäsenmaille millaisia ehtoja EU:sta.

Ei tiedetä esimerkiksi sitä, vaatiiko uuden EU-rahan saaminen kansallista lisärahoitusta.

Euroopan komissio lupasi tammikuun alussa vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen 45 miljardia euroa lisää maataloudelle, jotta Mercosur-kauppasopimus saatiin maaliin.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) arvioi MT:lle tuoreeltaan, että Suomelle tämä voisi alustavien laskelmien mukaan tarkoittaa 600 miljoonan euron lisäystä komission viime kesänä esittämiin maatalousrahoihin.

Lisäksi Suomelle olisi uudesta yhteisrahastosta noin 300 miljoonaa maaseudun kehittämiseen.

Alustava laskelma näyttää menneen yläkanttiin, arvioi nimettömänä pysyvä, asiaa hyvin tunteva lähde MT:lle.

Laskukaava ei ole niin yksinkertainen kuin aluksi on voitu ajatella, lähde kertoo.

On myös täysin auki, onko maataloudelle jyvitettävä kokonaissumma lopulta 45 miljardia.

Summa on sen verran suuri, että läpihuutojuttu se ei ole, lähde toteaa.

Useat jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat vaatineet rahoituskehyksen pienentämistä.

Komissio esitti viime kesänä rahoituskehyksen reipasta suurentamista. EU:n budjetti vuosille 2028–2034 olisi yhteensä noin 2 000 miljardia euroa, kun se kuluvalla kaudella on noin 1 200 miljardia.

Jos koko budjetti pienenee, kuten monet jäsenmaat vaativat, voi myös maatalouteen esitetty lisäys pienentyä.

Päätöksiä EU:n rahoituskehyksestä on odotettavissa aikaisintaan kuluvan vuoden lopulla.

On mahdollista, että lopulliset päätökset budjetista sekä maatalouspolitiikan uudistuksesta jäävät ensi vuoteen ja Suomen eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan.

Komission sisälläkin käydään vielä keskusteluja maatalousrahoista.

Mercosur-sopimuksen alla komission viesti oli, että maatalouden tukitaso pidetään entisellään. Sitä on vahvasti viestinyt myös maatalouskomissaari Christophe Hansen.

Hansen sanoi viime viikolla Grüne Woche -messuilla, että maatalous ja maaseudun kehittäminen saavat tulevassa budjetissa 400 miljardia euroa.

Se olisi enemmän kuin kuluvan kauden rahoitus. Hansen laskenee sen varaan, että Mercosur-sovun 45 miljardia ja marraskuussa keskusteluun nostettu lähes 50 miljardin jyvitys uudesta yhteisrahastosta maaseudun kehittämiseen toteutuvat.

MT:n lähde on pessimistisempi kuin maatalouskomissaari.

Yksityiskohdat ovat täysin auki ja neuvottelut budjetista vasta alussa.

Myönteistä kuitenkin on, että maatalousrahoihin viime kesänä esitettyä leikkausta voidaan ainakin osittain paikata.

Viime kesänä komission ehdotuksessa maatalouden tulotukiin oli koko EU:ssa varattu käytettäväksi vähintään 296 miljardia euroa.

Sen lisäksi ovat muun muassa Leader-rahat sekä maatalouden kriisivaranto. Tällöin kokonaissumma nousee 326 miljardiin.

Se olisi 16 prosenttia vähemmän kuin nykyinen maatalouden 386 miljardin euron budjettiosuus.

Nyt ehdotetuilla lisäyksillä summa menisi yli 400 miljardin. Neuvottelut rahoista ovat kuitenkin vasta alussa.

Kesällä komission ehdotus oli Suomen maatalouden tulotukeen 4,8 miljardia euroa. Nykykaudella vastaaviin toimiin on käytössä 5,6 miljardia.