
Maatilojen talouden asiantuntijatehtävissä toimiva lapualainen Osmo Autio varoittelee isojen maatilojen, etenkin kotieläintilojen taloustilanteen kriisiytymisestä sekä sen kerrannaisvaikutuksista. Hän puhuu asiasta 30 vuoden ja yli tuhannen maatilan kokemuksella.
”Tilojen rahoitustilanteeseen vaikutti olennaisesti Finanssivalvonnan ohjeistus viime vuoden keväällä, kun pankit alkoivat kiristää maatalousrahoitusta ja takaisinmaksua. Lyhennysvapaita ja uutta lainaa ei enää myönnetty, joten tilat joutuivat maksamaan pankkilainoja nopeutetusti pois”, Autio kertoo.
”Isoja maatiloja, lähinnä maitotiloja ei juurikaan ole vielä joutunut realisoitavaksi, mutta se vyöry näyttäisi olevan sieltä tulossa”, tilanteesta huolestunut Autio sanoo.
Hänen kokemuksensa mukaan rahojen loppuminen näkyy tiloilla väsymisenä, jolloin surulliseen lopputulokseen johtava kierre on valmis. Useissa pienempien tilojen konkurssitilanteissa hän on huomannut, että vuosien talouspiinan loppuminen on jopa helpotus.
”Pankeilta tuleekin aika herkästi heitto, oletteko harkinneet velkasaneerausta. Kuitenkin vain yksi kolmesta velkasaneerauksesta onnistuu. Konkursseissa tilalle saatetaan löytää uudet omistajat, mutta navetta tyhjenee melko varmasti”, hän tiivistää.
”Tilojen rahoitustilanteeseen vaikutti olennaisesti Finanssivalvonnan ohjeistus viime vuoden keväällä, kun pankit alkoivat kiristää maatalousrahoitusta ja takaisinmaksua.” Osmo Autio
Sitä ei ole kuitenkaan mietitty loppuun asti, minkälaiset varsinkin isojen maatilojen mahdollisten velkasaneerausten ja konkurssien kerrannaisvaikutukset voivat olla, Autio ihmettelee. Tällä hän tarkoittaa ostovelkojen alasajoja. Niiden määrä saattaa hyvinkin olla tilalla puoli miljoonaa euroa.
”Käytännössä ostovelkojat menettävät noin 80 prosenttia saatavistaan. Jos esimerkiksi samalle urakoitsijalle osuu vuoden mittaan kaksi saatavien alaskirjausta, summa saattaa olla jopa 100 000 euroa. Sitä hyvin harva urakoitsija kestää, ja jos urakoitsija kaatuu, siitä seuraa uusi saatavien alasajokierre.”
Alasajossa jäävät muutkin kuten tilalle erilaisia tuotantotarvikkeita toimittaneet tahot täysin tyhjän päälle, etenkin konkursseissa. Sen sijaan pankki voi Aution mukaan useimmiten saada omansa pois, vastaavasti kaikki isot toimijat selviävät tilanteista.
”Käytännössä ostovelkojat menettävät noin 80 prosenttia saatavistaan. Jos esimerkiksi samalle urakoitsijalle osuu vuoden mittaan kaksi saatavien alaskirjausta, summa saattaa olla jopa 100 000 euroa. Sitä hyvin harva urakoitsija kestää.” Osmo Autio
Autio myöntää, ettei tilanteeseen ole helppoa ratkaisua. Tuottajahintojen nostosta on tietenkin aina apua, mutta sen hyödyt saattavat valua välikäsille.
Hätäratkaisuna monet tilat ovat turvautuneet jo yksityisten luototuslaitosten myöntämiin luottoihin. Niissä korot pysyvät vielä alle 10 prosentissa, mikä ei juuri poikkea pankkien tai osuuskuntien myöntämien riskiluottojen korkotasosta.
Tänä vuonna 70 vuotta täyttäneen Osmo Aution ura jatkuu nykyisin ruokaketjun konsulttiyritys Envitecpolisissa maatilan talouden vanhempana asiantuntijana.
”Olihan se aikamoinen veto Mikalta (toimitusjohtaja Mika Arffman) vetää tällainen 70-vuotias konkari mukaan taloustiimiin. Ja kun virtaa itsellä vielä riittää, houkuttihan se, että hän halusi pääni sisällä olevan 30 vuoden osaamisen heidän taloustiiminsä avuksi”, Autio kiittelee.
Aution tehtävänä on Envitecpolisin taloustiimin kouluttaminen sekä ohjelmistojen kehittäminen.