
EU:n komissio julkisti maaliskuun puolivälissä ehdotuksensa kuinka se pyrkii yksinkertaistamaan maatalouspolitiikkaa ja vähentämään viljelijöihin kohdistuvaa byrokratiaa.
Komissio, parlamentti ja jäsenmaat yrittävät näin vastata viljelijöiden mielenilmauksiin, joita on talven aikana nähty useissa maissa.
Muutoksista monet ovat kytköksissä ehdollisuuden, eli hyvän viljelytavan ehtojen, vaatimuksiin. Helpotuksia on esitetty muun muassa vähimmäismaanpeitteeseen, viljelykiertovaatimukseen ja tuottamattomaan alaan.
Yllättävin muutosehdotus on, että alle 10 hehtaarin kokoiset tilat vapautettaisiin ehdollisuuden valvonnasta ja seuraamuksista.
Silti niidenkin täytyisi edelleen ehdollisuuden vaatimuksia noudattaa, niitä ei vaan valvottaisi. Muita tukiehtoja voitaisiin edelleen valvoa. Kuulostaako hieman byrokraattiselta?
Ehdotus koskisi suurta osaa EU-alueen viljelijöistä. EU:n tilastoiden mukaan noin 65 prosenttia EU-maiden maatiloista on alle 10 hehtaarin kokoisia. Valtaosa näistä on itse asiassa alle viiden hehtaarin kokoisia.
Alle 10 hehtaarin tiloilla on viljelyssä kuitenkin vain noin 10 prosenttia EU:n peltoalasta. Komissio perustelee, että ehdotus valvontojen kevennyksestä helpottaisi merkittävän viljelijäryhmän työtä, mutta ei suuremmin vaikuttaisi EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.
Suomessa alle 10 hehtaarin tiloja on noin 7 290.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli 0–5 hehtaarin kokoisia tiloja 1 444 kappaletta. 5–10 hehtaarin tiloja oli 5 849.
Luvut ovat vielä tässä vaiheessa ennakkotietoja ja vahvistuvat huhtikuun lopulla.
Yhteensä näiden tietojen mukaan alle 10 hehtaarin tiloja on Suomessa noin 7 290. Se on noin 17 prosenttia kaikista Suomen noin 42 400 maatilasta.
Julkisista tilastoista ei löydy tietoa kuinka paljon alle 10 hehtaarin tiloilla on yhteensä peltoa. Voidaan kuitenkin laskea ja arvioida, että aivan enimmillään ala voisi olla noin 65 000 hehtaaria. Todennäköisesti siis vielä vähemmän.
Se on alle kolme prosenttia Suomen 2,2 miljoonan hehtaarin kokonaispeltoalasta.
Suomessa maatilojen keskikoko on 53 peltohehtaaria. Koko EU:ssa maatilojen keskimääräinen koko on noin 17 hehtaaria. Maatiloja EU-alueella on yli yhdeksän miljoonaa ja peltoa yhteensä 157 miljoonaa hehtaaria.
Pieniä alle viiden hehtaarin tiloja on etenkin Romaniassa, Maltalla, Kyproksella, Kreikassa, Portugalissa, Kroatiassa, Unkarissa ja Bulgariassa.
Esimerkiksi Romaniassa tiloista yli 90 prosenttia on alle viiden hehtaarin kokoisia, kertoo Eurostat. Romaniassa on siten pitkälle yli kaksi miljoonaa pientilaa.
Osassa edellä mainituissa maissa pieni tilakoko johtuu muun muassa siitä, että siellä on oliivi- ja viinitarhoja tai alueet vuoristoisia.
Vastapainona pienille, EU:sta löytyy myös jättitiloja. Noin kolme prosenttia EU:n maatiloista tuottaa yli puolet maataloustuotannon arvosta.
Tuotantomäärissä suurimpia maita ovat Italia, Ranska, Saksa ja Espanja. Vaikka Romaniassa on noin kolmannes koko unionin maatiloista, tuotantomäärässä se vastaa vain noin kolmea prosenttia.
Ehdotus on linjassa EU:n viime vuosien tavoitteen kanssa, jossa pienten tilojen viljelijöitä on pyritty tukemaan.
Yllättävän vähän on keskusteltu siitä, haittaako valvontaehdotus viljelijöiden välistä tasa-arvoa. Onko oikein, että viljelijään kohdistuva valvonta riippuu tilan peltoalasta?
Toisaalta ehdotus on linjassa EU:n viime vuosien tavoitteen kanssa, jossa pienten tilojen viljelijöitä on pyritty tukemaan. Suomessa se on näkynyt uudelleenjakotukena, jota maksetaan jokaiselle tilalle 50 peltohehtaariin asti.
Poliitikoilla on kiire lepytellä viljelijöitä ennen kesän eurovaaleja. Päätöksiä helpotuksista yritetään saada jo kevään aikana valmiiksi.
Miellyttävätkö päätökset mielenosoituksiin osallistuneita viljelijöitä ja kokevatko he, että byrokratiaa oikeasti puretaan? Jää nähtäväksi.
Pienviljelijät tuskin olivat eturivissä talven mielenosoituksissa. Heiltä kuitenkin on saatavissa tuntuva määrä ääniä kesän vaaleissa.
Viljelijöiden taloustilanteen ja markkina-aseman oleellinen muuttaminen vaatisi sen sijaan koko ruokajärjestelmän täydellisen uudistamisen.
Se ei äänten kalasteluaikataulussa onnistu, vaan edellyttäisi kunnollista ja rohkeaa suunnittelua sekä tiedeyhteisön kuuntelemista.