Satelliittiseurannan selvityspyyntöihin vastattiin tunnollisesti

Viime kesänä viljelijät saivat opetella uuteen aikaan, kun tukihakemusten oikeellisuutta ja tukiehtojen täyttymistä alettiin seurata satelliittien avulla. Tilanne oli uusi niin hallinnolle kuin tuottajillekin, mutta harjoitteluvuodesta selvittiin kunnialla.

Lähtökohtana on se, että EU-mailta vaaditaan nyt monitorointia eli peltojen viljelytoimenpiteiden seurantaa. Se hoidetaan satelliittiseurannan avulla.

Satelliitit ottavat kuvia, kuvista muodostuu kuvasarjoja ja niistä puolestaan jalostetaan erilaisia analyysejä, ”käppyröitä”. Kuvia ei siis tulkita ihmissilmin.

Käppyröistä nähdään esimerkiksi se hetki, jolloin kasvusto on niitetty. Silloin käyrät näyttävät, että kasvillisuusindeksi laskee jyrkästi ja paljaan maan indeksi nousee yhtä nopeasti.

Parhaassa tapauksessa satelliittikuvia saadaan tietyltä lohkolta parin päivän välein. Pahimmassa tapauksessa taas pilvisyys tekee kuvien saantiin yli viikonkin taukoja. Siksi havainnoissa ollaan hiukan jäljessä todellisesta tilanteesta.

Uuden järjestelmän ajatusmalli on viljelijälle huomattavasti edullisempi kuin aiempien ohjelmakausien toimeenpanomallit, johtava asiantuntija Kirsti Tuumi Ruokavirastosta totesi viraston tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Satelliittiseurannan tehtävänä on varmistaa, että hakemustiedot ovat mahdollisimman oikeat.

Jos havaitaan ristiriitoja tai virheitä, pellolle on esimerkiksi kylvetty eri kasvi kuin hakemuksessa on ilmoitettu, hakijalla on lokakuun alkuun saakka mahdollisuus korjata hakemustaan vastaamaan todellista tilannetta pellolla.

Jos lohko on sekä ilmoitettu että hoidettu oikein, selvityspyyntöön voi vastata Vipiu-mobiilissa kuvalla, joka kertoo asian olevan kunnossa.

Viime kesänä lähetettiin yhteensä hiukan yli 36 000 selvityspyyntöä lähes 15 000 eri tilalle, erityisasiantuntija Henri Korhonen Ruokavirastosta kertoi.

Ensimmäiset lähtivät 17.8., viimeiset 26.9.

Eniten selvityspyyntöjä lähti Varsinais-Suomeen, vähiten Satakuntaan.

Viljelijät vastasivat selvityspyyntöihin lähes 34 000 kuvalla. Vain 264 pyyntöä jäi vaille määräajassa saapunutta vastausta.

4 500 tilaa käytti hyväkseen muutosmahdollisuutta.

Seuraavaksi on vuorossa talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtojen seuranta ja siitä mahdollisesti lähetettävät selvityspyynnöt. Ensimmäiset niistä lähtevät 15.3. ja niihin on toukokuun loppupuolelle saakka aikaa vastata.

Siihen mennessä Vipu-mobiiliin tulee paljon toivottu biometrinen tunnistautuminen, Tuumi kertoo.

Ensi kesänä selvityspyynnöt todennäköisesti vähenevät, hän arvioi. Analyysi kehittyy. Lisäksi toivotaan, että kesä olisi vähemmän pilvinen.

Tänä vuonna niiton määräaika oli elokuun loppuun mennessä. Ensi kesäksi pyrkimys on siirtää määräaikaa kahdella viikolla eteenpäin, jolloin viimeinen niittopäivä olisi 15.9. Muutos vaatii asetusmuutoksia, jotka ovat valmisteilla.

Määräajan siirtäminen johtaisi siihen, että selvityspyyntöjen pohjana olisi laadukkaampia analyysejä ja turhat selvityspyynnöt vähenisivät.

Ruokaviraston raportti satelliittiseurannan tuloksista