Uuden sukusiitosasteen rajauksen karu seuraus: Tuottavia kyyttöjä päätyy todennäköisesti teuraaksi ensi vuonna
Osa alan toimijoista kokee kohtuuttomana sen, että tukikelpoinen eläin muuttuu kesken tuotantokauden tukikelvottomaksi.Tilaajalle
Alkuperäisrotutukea saavista kyytöistä yli 120 yksilöä ylittää tulevan sukusiitosrajan. Kuva: Saara LaviAlkuperäisrotusopimukseen kuuluvan naudan sukusiitosaste saa vuoden 2025 alusta lähtien olla korkeintaan 6,25 prosenttia. Linjaus koskettaa alkuperäisroduista eniten itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä.
Alkuperäisrotutukea saavista kyytöistä yli 120 ylittää tulevan sukusiitosrajan, kertoo tutkimusprofessori Juha Kantanen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Raja ylittyy myös joillakin pohjois- ja länsisuomenkarjan naudoilla.
”Nämä eläimet ovat sukusiittoisuudesta huolimatta tärkeitä rodun suojelutyössä. Todennäköisesti ne päätyvät teuraaksi ensi vuonna, jos linjauksesta pidetään kiinni”, hän arvioi.
Kantanen ehdottaa, että uusi sukusiitosraja asetettaisiin koskemaan vain tulevia nautasukupolvia alkaen vuodesta 2025, ei niitä eläimiä, jotka ovat nykyehdoilla tukikelpoisia.
Sukusiitosaste lasketaan kuudesta vanhempaispolvesta. Tiedon sekä todistuksen siitä antaa jalostusorganisaatio Faba.
Faban suomenkarjan jalostusvaliokunta on myös ottanut kantaa asiaan. Valiokunta ymmärtää, että alkuperäisrotutukea saavien eläinten määrää on tarpeen rajoittaa, mikäli eläinyksikkökiintiöt täyttyvät, mutta pitää tukikelpoisten eläinten muuttumista tukikelvottomaksi kohtuuttomana.
Karjoissa on paljon lehmiä, jotka ovat syntyneet ennen kuin ensi vuonna voimaan tulevasta säännöstä on ollut tietoa, kehitysagronomi Terhi Vahlsten Fabasta sanoo.
”Miksi tuottava lehmä pitäisi laittaa uuden säännön vuoksi pois? Tukimenetysten lisäksi on huoli siitä, menetetäänkö samalla harvinaisia linjoja”, hän sanoo.
AhlmanEdun maatilamestari Harri Ala-Kapee on harmissaan, että tuottajat eivät ole voineet valmistautua muutokseen ajoissa. Hän pitää viranomaisten linjaa liian jäykkänä.
”Ajatus oli varmaan ohjata tuella siemennyksiä ja astutuksia, mutta nyt tästä tuli tappotuki. On kohtuutonta, että alkuperäisrotuinen eläin menettää arvonsa yhtäkkiä.”
Sukusiitosraja on herättänyt paljon keskustelua, vahvistaa neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hän myöntää, että raja voi olla joillekin yksittäisille tiloille kova isku.
”Toisaalta vuonna 2021 lausunnolle tulleeseen CAP-suunnitelmaesityksen mukaiseen tukijärjestelmään on ollut aikaa valmistautua ja tukikelvottomien nautojen jälkeläiset voivat kuitenkin myöhemmin päästä tuen piiriin, jos raja ei ylity”, hän lisää.
Tilannetta on tarkoitus käydä vielä läpi ja selvittää tarkemmin, kuinka montaa eläintä asia koskee, Pehkonen toteaa.
”Tärkein tavoite on laaja geneettinen variaatio”, Pehkonen muistuttaa ja pohtii, miksi joidenkin eläinten sukusiitosaste on niin korkea, että raja ylittyy.
”Ehkä taustalla on se, että rotupuhtaus on aiemmin riittänyt tuen saamiseen.”
- Osaston luetuimmat
